Uutiset

Suomi palauttaa yli sataan maahan – protestoitu lento oli jo kolmas Afganistaniin tänä vuonna

Afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden palautuslento, jota vastustettiin maanantaina ja tiistaina useilla mielenosoituksilla, ei ole mikään poikkeustapaus.

Viime vuonna poliisi järjesti palautuksia yli sataan maahan. Hieman yli 6 000:sta palautuspäätöksen saaneesta vajaat 1 400 poistui maasta omatoimisesti ja reilut 1 800 kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n avustamana.

Poliisi pani toimeen vajaat 1 400 valvottua maastapoistamista. Se tarkoittaa, että poliisi järjesti tarvittavat asiakirjat, lennot ja matkustusluvat sekä varmisti, että palautettava meni lentokoneeseen.

Vähän yli 1 500 ihmistä palautettiin kotimaahansa saatettuna, eli poliisi oli mukana lennolla.

Palautusten tahti kaksinkertaistui viime vuonna toissa vuoteen verrattuna. Tänä vuonna tahti näyttää hieman hidastuneen. Alkuvuonna omatoimisesti maasta on poistunut noin 50 palautuspäätöksen saanutta ja IOM:n avustuksella noin 550. Valvottuna maasta on poistettu tänä vuonna noin 80 ihmistä ja saatettuna noin 120.

Afganistaniin on tehty jo kaksi palautuslentoa aiemmin tänä vuonna. Suomi ja Afganistan solmivat syksyllä palautussopimuksen turvapaikanhakijoiden palauttamisista.

Suomella on poliisin mukaan palautus- tai takaisinottosopimus noin kymmenen maan kanssa. Suomi on kiirehtinyt Irakin kanssa käytäviä neuvotteluita palautussopimuksesta, koska tuhansien irakilaisten turvapaikanhakijoiden odotetaan saavan lainvoimaisen käännytyspäätöksen lähiaikoina.

Helsingin Sanomien mukaan Suomi luovutti helmikuussa Irakin hallitukselle paluuyhteistyötä koskevan sopimusluonnoksen, ja neuvotteluiden toivotaan johtavan sopimuksen allekirjoittamiseen kesäkuussa.

Palautusten määrään vaikuttaa maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän lisäksi se, kuinka moni tulijoista jää ilman turvapaikkaa.

Viime vuonna ulkomaalaislakia muutettiin niin, että turvapaikkaa ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella. Aiemmin humanitaarisen suojelun perusteella myönnettiin oleskelulupia alueille, joilla on huono turvallisuustilanne esimerkiksi aseellisen selkkauksen tai vaikean ihmisoikeustilanteen takia. Humanitaarista suojelua saattoi saada myös erityisen huonoihin oloihin johtaneen ympäristökatastrofin takia.

Humanitaarista suojelua myönnettiin eniten Irakista ja Somaliasta tulleille pakolaisille, mutta myös joillekin afganistanilaisille. Vuosittain humanitaarisen suojelun perusteella oleskelulupia myönnettiin joitakin satoja.

Samalla, kun turvapaikan myöntäminen humanitaarisen suojelun perusteella lopetettiin vajaa vuosi sitten, Maahanmuuttovirasto teki uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Näistä maista tulevien ihmisten on sen jälkeen ollut entistä vaikeampaa saada Suomesta turvapaikka toissijaisen suojelun perusteella.

Turvapaikka, eli pakolaisasema voidaan myöntää, jos hakijalla on alkuperäänsä, uskontoonsa, kansallisuuteensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi perusteltu syy pelätä vainoa.

Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella, mikäli hakijaa uhkaa kotimaassaan kidutus, kuolemanrangaistus, tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, tai jos hakija ei voi palata kotimaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi. (Lännen Media – Henripekka Kallio)

Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Poliisi