Uutiset

Suomi pelastettiin Tali-Ihantalan taisteluissa

Näinä päivinä tulee kuluneeksi kuusi vuosikymmentä jatkosodan suurista ratkaisutaisteluista ja suomalaissotilaiden torjuntavoitosta. Perjantaina tuhannet suomalaiset, veteraanit, heidän omaisensa ja monet muut historiasta kiinnostuneet vierailivat Kannaksella, Talin-Ihantalan maisemissa, vanhoilla sotakentillä muistelemassa menneitä ja kunnioittamassa sotasukupolven työtä ja uhrauksia.

Kuusi vuosikymmentä ei ole himmentänyt noiden taistelujen merkitystä. Se on viime vuosina noussut entistä kirkkaampana myös nykysuomalaisten mieliin.

Millaisessa maassa eläisimme nyt, jos rintama ei olisi pitänyt ja puna-armeija olisi miehittänyt maan? Kysymys jää ikuisiksi ajoiksi vaille vastausta, onneksemme. Viitteitä siitä, millainen Suomen ja suomalaisten kohtalo olisi saattanut olla, saamme Baltian maiden vaiheista ja nykyisestä jälleenrakennustyöstä.

Vuosikymmeniin ei torjuntavoitosta haluttu tai uskallettu puhua avoimesti. Veteraanit ja heidän läheisensä kyllä ymmärsivät sen merkityksen, mutta he vaikenivat.

Vasta viime vuosina Neuvostoliiton hajoamisen ja osassa Eurooppaa tapahtuneiden poliittisten myllerrysten jälkeen kesän 1944 tapahtumat ovat nousseet uudelleen julkiseen arviointiin.

Suomen armeija oli uupunut ja taisteli suorituskykynsä äärirajoilla. Takana oli monta raskasta sotavuotta. Kova isku niin strategisesti kuin henkisesti oli Viipurin menetys. Jos neuvostoarmeijan suurhyökkäystä ei olisi pysäytetty, Suomi olisi miehitetty.

Hiljalleen on hahmottumassa myös silloisen aseveljemme Saksan sotilaallisen avun merkitys. Se ei ehkä yksin ratkaissut lopputulosta, mutta nostatti varmasti uupuneiden sotilaiden taistelutahtoa. On perusteetonta kiistää uusien tehokkaiden aseiden merkitystä tai Saksan ilma-aseen voimaa juuri ratkaisun päivinä.

Kannaksen suurtaistelussa kaatui 1 300 suomalaissotilasta ja noin 6 000 neuvostosotilasta. Ilman saksalaispanosta omat tappiot olisivat varmasti nousseet vielä suuremmiksi.

Kannaksen suurtaisteluita on joskus verrattu liittoutuneiden tekemään Normandian maihinnousuun. Sitä on sanottu Neuvostoliiton vastaavaksi operaatioksi. Kannas poikkeaa kuitenkin Normandiasta siinä, ettei hyökkääjä onnistunut aikeissaan. Rintama kesti.

Suomalaisten suhtautumista Nato-jäsenyyteen on selvitetty usein. Edelleenkin valtaosa kansalaisista suhtautuu kielteisesti puolustusliittoon. Uskotaan lujasti, että kykenemme kaikissa oloissa yksin vastaamaan puolustuksestamme. Ehkä tätä käsitystä tukevat 60 vuoden takaiset tapahtumat.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa, millaisin uhrauksin itsenäisyys ja vapaus aikanaan lunastettiin. Jos Tali-Ihantala -rintama olisi pettänyt, lähihistoriamme olisi kirjoitettu kokonaan toisin, nykysuomalaisille vierain painotuksin.