Uutiset

Suomi ratkaisemassa pitkään haudotun suursopimuksen kohtalon

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti jo vuonna 2004, että laivojen painolastivedet ryhdytään puhdistamaan, jotta haitalliset vieraslajit eivät leviäisi niiden mukana uusille alueille.

Sopimus ei ole kuitenkaan vieläkään voimassa, sillä sen voimaantulo edellyttää, että 35 prosenttia maailman kaupallisen merenkulun tonnistosta on sopimuksen piirissä.

Painolastivesiä koskeva kansainvälinen yleissopimus on niin ympäristö- kuin talousvaikutuksiltaankin varsin merkittävä asia. Valtiot ovat olleet haluttomia ratifioimaan sopimusta, sillä laivoihin sopivan puhdistustekniikan toimivuudesta ei ole ollut aikaisemmin täyttä varmuutta ja merenkulkuala on ollut haluton investoimaan uusiin, kalliiksikin moitittuihin laitteisiin.

Suomessa ainakin Wärtsilä ja Auramarine valmistavat painolastivesien puhdistuslaitteistoja, joten sopimuksen voimaantulo toisi todennäköisesti tilauksia ja töitä kotimaahan.

Nyt 12 vuotta sopimuksen hyväksymisen jälkeen näyttää siltä, että Suomi saattaa nousta ratkaisevaan rooliin sopimuksen saattamisessa voimaan. Eduskunta hyväksyi sopimuksen huhtikuussa ja Suomi ratifioinee sopimuksen tasavallan presidentin allekirjoituksella lähiaikoina, kunhan Ahvenanmaan maakuntahallitukseltakin saadaan asiaan myönteinen päätös.

Lännen Median IMO:n viestinnästä Iso-Britanniasta saamien tietojen mukaan juuri tällä hetkellä 34,81 prosenttia maailman merenkulun tonnistosta on sopimuksen piirissä. IMO:sta kerrotaan, että merenkulkujärjestö odottaa lisäksi parhaillaan Perun ilmoitusta ratifioinnista, mikä nostaisi osuuden jo 34,85 prosenttiin.

Suomen lipun alla purjehtii 0,14 prosenttia maailman merenkulun tonnistosta, joten Suomen ratifioinnin jälkeen sopimus kattaisi 34,99 prosenttia tarvittavasta 35 prosentista.

– On vaikeaa sanoa tarkasti, milloin tarvittava tonnisto saavutetaan, mutta olemme selvästi hyvin lähellä sitä, kertoo Natasha Brown IMO:n viestinnästä.

Ratkaiseva tonnistoraja on itse asiassa niin lähellä, että jonkin yksittäisen supertankkerin romuttaminen tai liputtaminen tietystä maasta toiseen saattaa muuttaa tilannetta niin, että raja ylittyy.

– Se on mahdollista. Saamme päivitetyt tiedot tonnistosta kuukausittain, Brown vahvistaa.

Tonnistossa voi tapahtua muutoksia toiseenkin suuntaan, joten sopimuksen voimaantulo voi vielä lykkääntyä. Kovin pitkästä lykkäyksestä ei siinäkään tapauksessa ole kyse, sillä sopimuksen hyväksyminen on parhaillaan käsiteltävänä useiden maiden poliittisissa elimissä.

Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että tarvittava tonnisto tulee joka tapauksessa täyteen tänä vuonna. Painolastivesisopimus astuu virallisesti voimaan vuoden päästä siitä, kun tonnistoraja ylittyy.

Painolastivettä käytetään laivoissa vakauttamaan niiden kulkua. Painolastiveden mukana paikasta toiseen liikkuvat vieraslajit voivat pahimmillaan aiheuttaa laajaa tuhoa niin ympäristölle kuin taloudellekin.

Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on amerikankampamaneetin leviäminen Mustallemerelle 1980-luvulla. Meduusaa muistuttavalla lajilla ei ole luontaisia vihollisia ja laji tuhosi muutamassa vuodessa sardellikannat aiheuttaen ekokatastrofin lisäksi vakavan kriisin paikalliselle kalastuselinkeinolle.