Uutiset

Suomi ratkoo Välimeren hukkumisia – “EU-tasolla saamme paremman ratkaisun”

EU:ssa kootaan nyt vapaaehtoisuuteen perustuvaa jäsenmaiden joukkoa, joka ottaisi vastaan Välimeren turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja. Epävirallista ministerikokousta johtanut Maria Ohisalo kaipaa vaihtoehtoja väliaikaisjärjestelyille.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) johti EU:n sisäministerien epävirallisen kokouksen torstaina Helsingissä. Epävirallisissa ministerikokouksissa pohjustetaan tulevaa päätöksentekoa. Kuva: Kimmo Penttinen
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) johti EU:n sisäministerien epävirallisen kokouksen torstaina Helsingissä. Epävirallisissa ministerikokouksissa pohjustetaan tulevaa päätöksentekoa. Kuva: Kimmo Penttinen

EU otti Suomessa ensimmäiset askeleensa kohti väliaikaista menettelyä, jolla sovitaan Välimereltä pelastettujen turvapaikanhakijoiden jakamisesta jäsenmaiden kesken.

Epävirallista EU:n sisäministerikokousta Helsingissä johtanut Maria Ohisalo (vihr.) sanoi, että unioni tarvitsee Välimeren siirtolaiskysymykseen nykyistä pysyvämpiä järjestelyjä.

– Tällä hetkellä EU-komission on soitettava yksitellen läpi kaikki jäsenmaat aina uudestaan, kun Välimerestä pelastetaan turvapaikanhakijoiden laiva. Se ei ole kestävää.

Välimeren maat, kuten Italia, kantavat huomattavasti muita jäsenmaita kovemman taakan turvapaikanhakijoista. Ohisalo sanoi, ettei vastuuta voida jättää näiden valtioiden harteille.

 

Tavoitteena vapaaehtoisten EU-maiden joukko

Tavoitteena on kerätä vapaaehtoisten EU-maiden joukkoa, joka sopisi valmiista menettelystä sisäisiin siirtoihin ja siitä, kuinka suuren osan turvapaikanhakijoista mikäkin valtio ottaisi.

Suomen lisäksi aloitetta on puuhannut Saksa ja Ranska.

Mukaan halutaan vähintään EU-maiden enemmistö. Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi aiemmin tavoitteeksi vähintään 20 valtiota.

Suomen kokouksen aikana aloitteen taakse on jo saatu uusia maita, kertoi EU:n muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos.

– Komissio tukee aloitetta ja takaa sille rahoituksen ja viranomaiskoneiston tuen, Avramopoulos sanoi.

Avramopoulos ja Ohisalo eivät kertoneet, kuinka moni maa aloitteen taustalla on ja kuinka moni sitä vastustaa.

Monet itäiset jäsenmaat, kuten Puola, Slovakia, Tshekki ja Unkari, ovat aiemmin vastustaneet sisäisten siirtojen lisäämistä.

Myös Välimeren maiden osallistuminen on epävarmaa.

Kuluvan vuoden aikana unionissa on tehty noin 800 jäsenmaiden sisäistä turvapaikanhakijan siirtoa, joissa vastaanottajina on ollut kymmenisen jäsenmaata.

Esimerkiksi Suomen EU-ministerivaliokunta päätti viime viikolla, että Suomi voi ottaa vastaan enintään 12 siirtolaista.

 

Kyse lyhyen aikavälin ratkaisusta

Välimeren-menettelyssä on kyse jälleen yhdestä lyhyen aikavälin ratkaisusta.

Sellaisia unioni on tehnyt kosolti vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen, jolloin Eurooppaan saapui lähes 1,3 miljoonaa siirtolaista.

Sittemmin Eurooppaan tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut nopeasti. Viime vuonna tulijoita oli Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin mukaan enää noin 150 000.

Hukkuneita on ollut viidessä vuodessa lähes 18 000. Tänä vuonna hukkuneita on noin 700.

Unionin turvapaikkajärjestelmää ei ole onnistuttu remontoimaan, vaikka kokonaisuudistusta on odotettu jo pitkään.

Helpompia osia maahanmuuttopolitiikan uudistamisessa ovat muun muassa rajavalvonnan ja viranomaisyhteistyön kysymykset. Niistä jäsenmaat olivat torstaina Ohisalon mukaan melko hyvässä yhteisymmärryksessä.

Vaikein osa koskee juuri turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja ja kustannusten jakamista.

– Kokous oli hyvä ensimmäinen askel kohti väliaikaista ratkaisua. EU-tasolla saamme paremman mallin kuin yksittäisinä valtioina, Ohisalo sanoi.