Uutiset

Suomi sitoutuu vammaisten ja tyttöjen apuun

Suomi sitoutuu erityisesti auttamaan konflikteissa kärsiviä tyttöjä ja naisia, edistämään vammaisten oloja ja tarjoamaan rauhanvälitysosaamistaan. Nämä ovat Suomen keskeiset sitoumukset tänään Istanbulissa alkavassa maailman ensimmäisessä humanitaarisessa huippukokouksessa.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon teki historiallisen aloitteen helmikuussa kutsumalla maailman päättäjät Turkkiin. Syy poikkeukselliseen kutsuun on se, että humanitaarisen avun tarve on maailmassa suurempi kuin koskaan.

– Arviolta noin 60 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Hätäapuvetoomuksia on tänä vuonna esitetty 20 miljardin dollarin edestä. Yleensä vain puolet tällaisista summista saadaan kasaan, kertoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.).

Suomi on budjetoinut humanitaariseen apuun 78 miljoonaa euroa.

– Humanitaarisessa kriisissä ei ole kyse vain suojasta ja ruoasta. Pitkittyneissä kriiseissä ihmiset tarvitsevat esimerkiksi koulutusta. Humanitaarisesta avusta vain kaksi prosenttia menee koulutukseen, Toivakka sanoo.

Koulutuksen lisäksi ihmisillä on tarve tehdä työtä.

– Tarvitaan toivon ylläpitämistä kriisien aikana. Humanitaarisen rahoituksen uusista muodoista tullaan keskustelemaan, niin että pystytään paremmin reagoimaan pitkittyneisiin kriiseihin.

Pelkästään humanitaarisella rahoituksella ongelmia ei saada ratkaistua. Sen vuoksi YK:n pääsihteeri onkin vedonnut jäsenmaihin. Ban Ki-moon on nimennyt kansainväliselle yhteisölle viisi päävastuualuetta. Kukin jäsenmaa on voinut valita, mihin sitoutuu, niin että ydinvastuut saadaan yhdessä hoidettua.

Ban Ki-moon on muun muassa huolissaan siitä, että 90 prosenttia räjähdysiskujen uhreista ja vammautuneista on siviilejä.

Yhdeksi ydinvastuuksi pääsihteeri on nimennyt, että ketään ei saa kriiseissä jättää taka-alalle.

– Heikoimmilla kriiseissä ovat naiset, tytöt ja vammaiset. He joutuvat väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi.

– Monissa kulttuureissa vammaiset ovat heikommilla ilman kriisejäkin. Heidät voidaan sulkea ulkopuolelle käytännön arjesta, eikä heillä ole tarjolla samanlaista apua kuin muille.

Suomi järjestää huippukokouksessa Australian kanssa tapahtuman vammaisten asioista.

Kolmanneksi Suomi tarjoaa osaamistaan rauhanvälityksessä.

– Kohdennamme rauhanvälitystä erityisesti Syyriaan ja Myanmariin. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) on nimittänyt rauhanvälityksen erityisedustajiksi Pekka Haaviston Afrikkaan ja Lars Backströmin Aasiaan.

Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) arvosteli Lännen Median haastattelussa keväällä Suomen vähäisiä rauhanvälitysresursseja.

– Kaikkea ei ratkaista vain rahalla ja olen nyt ihan tosissani. Puhutaan myös osaamisesta, yhteistyöstä ja keinoista, miten asioita tehdään, Toivakka sanoo.

Miten Toivakka perustelee sen, että historiallisen suuren hädän aikana hallitus on leikannut rajusti kehitysyhteistyöstä?

– Leikkauksia ei olisi tässä tilanteessa halunnut tehdä. Nyt on tärkeää, että keskitämme apua ja valitsemme kohdemaat. Humanitaarisen avun taso pyritään pitämään samana. Hauraimmille kriisialueille apua on pystytty lisäämään kuten Somaliaan ja Etiopiaan.