Uutiset

Suomi taipui Durbanissa ilmastosovun nimissä

Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mukaan Suomi ajoi viime sunnuntaina päättyneessä Durbanin ilmastokokouksessa tiukasti sellaisia hiilinielun sääntöjä, jotka kohtelisivat suuren metsäpinta-alan maata oikeudenmukaisesti.

-Hiilinielusäännöistä tuli lopulta kuitenkin Suomelle varsin tiukat. Syynä tälle oli se, että asiaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja kieltäytyi metsäkadon kompensoinnin hyväksymisestä EU:n ja Suomen vahvasta kannasta huolimatta.

-Istunnossa tehtiin pakettiratkaisu koko ilmastosovusta, minkä jälkeen muutoksia ei enää olisi saanut hyväksyttyä vaarantamatta koko ilmastoratkaisua, Niinistö sanoo.

Durbanissa sovittiin Kioton sopimuksen jatkosta vuosille 2013-2017, mikä on tuomassa Suomelle muhkean lisälaskun.

Syynä on metsien hiilinielun laskentatavan muutos, jonka ympäristöministeri Niinistö hyväksyi.

Poikkeuksista haluttiin eroon

Ympäristöneuvos Jaakko Ojala ympäristöministeriöstä sanoo, ettei hiilinielun laskentatavan muutos tullut Suomelle yllätyksenä.

-Tämä asia on ollut esillä keskusteluissa jo vuosia. Julkisuudessa tästä ei ole juuri puhuttu, mutta ympäristöministeriössä tämä riski on ollut tiedossa. Muillakin mailla oli omia toivomuksiaan, mutta poikkeuksista haluttiin nyt päästä eroon.

Suomen metsäpinta-alan arvioidaan pienentyvän vuosittain noin 20 000 hehtaarilla vuosittain, kun metsää raivataan rakentamisen, pellonraivaamisen, metsäautoteiden ja turvesoiden ennallistamisen tieltä.

Tästä koituva metsäpinta-alan pieneneminen ja sen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt voidaan korvata metsien hiilinielulla vuoden 2012 loppuun saakka, jolloin Kioton sopimuksen ensimmäinen nelivuotiskausi päättyy.

Näin ei voida enää menetellä, kun Kioton sopimuksen uusi sopimuskausi alkaa vuoden 2013 alussa.

Hiilinielu syntyy, kun puuston kasvu on suurempi kuin puuston poistuma. Suomessa kasvun arvioidaan olevan kymmeniä miljoonia kuutiometrejä vuosittaista poistumaa suurempi.

Suomi odottaa EU:lta hyvitystä

Ojalan mukaan Suomi on pitänyt kiinni siitä, että hiilinielun peruslaskentasääntö olisi Suomelle kohtuullinen.

-Laskentatavan muutoksen haitallisia vaikutuksia voidaan hillitä taloudellisella ohjauksella sekä metsittämällä maata lisää ja nopeammin. Lupaavinta on kuitenkin se, että EU:n sisällä tästä tullaan keskustelemaan. Kun Suomi taipui joustamaan Durbanissa, EU:ssa ymmärretään, että Suomen täytyy vastaavasti saada hyvitystä.

Ojala arvioi Suomen lisälaskun olevan 20-30 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli metsäpinta-alan annetaan pienentyä.

-Metsäalan pienentymisestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kompensoitaisiin päästökaupalla. Päästöyksiköitä ostettaisiin lähinnä itäisen Keski-Euroopan uusista EU-maista. (HäSa)