Uutiset

Suomi tarvitsee vielä lisää omaa sähköntuotantoa

Ydinvoiman lisääminen on Fennovoima-luvan jälkeenkin vain ajan kysymys, sillä Suomi tarvitsee jatkossa entistä enemmän ilmastoystävällistä sähköntuotantoa. Pelkällä puulla ei pitkälle pötkitä, eikä tuuli- ja aurinkoenergiasta ole takuuvarman ydinenergian saappaisiin. Uusia ydinvoimalupahakemuksia saattaakin ilmaantua jo seuraavan hallituskauden aikana.

Näin arvioi työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston uusi ylijohtaja Riku Huttunen.

– Ja koska nyt käytössä olevat neljä yksikköä tulevat aikanaan tiensä päähän, jo tuotantomäärän säilyttäminen vaatii ennen pitkää korjausinvestointeja.

Hän arvelee sähkökulutuksen kääntyvän uuteen vakaaseen nousuun taantuman hellittäessä ja yhteiskunnan edelleen sähköistyessä.

Huttunen siirtyy Suomen energiapolitiikan valmistelijaksi energiamarkkinoita valvovan Energiaviraston johtajan paikalta vuodenvaihteessa.

Tunarointi Olkiluoto 3:n rakentamisessa on heittänyt epäilyksen varjon ydinvoimahankkeiden ylle, ja Fennovoiman Venäjä-side kylmää monia ydinvoiman kannattajiakin.

Huttunen ei kommentoi projektin ulkopoliittista latausta mutta huomauttaa, ettei Rosatomin kaltaisia hyviä laitostoimittajia ole jonoksi asti ja että venäläisestä osaomistuksesta huolimatta Fennovoima tulee tuottamaan päästötöntä kotimaista sähköä, joka auttaa vastaamaan EU:n vaatimuksiin.

Isoja energiaratkaisuja taustoittavat taloudelliset realiteetit.

– Yhtäkkinen vahva siirtyminen tuuli- ja aurinkovoimaan tulisi erittäin kalliiksi ja hankalaksi, kuten Saksassa on nähty.

Energiapolitiikan

tahtipuikkoa heiluttelevan EU:n tavoite on kova: kasvihuonekaasuja on tarkoitus vähentää vuoden 1990 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 85–90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvia doupataan monenlaisilla tuilla, biotalousväen mukaan alkukiihdytyksessä kohti aitoa kannattavuutta.

Suomessa tuulivoima on lähtenyt liikkeelle kangerrellen, eikä aurinkovoima ole – ainakaan nykyisellä teknologialla – pimeän pohjoismaan pelastus. Koskiensuojelu patoaa kotimaisen vesivoiman lisäämisen.

Suomen mahdollisuudet ovat metsässä ja biopolttoaineissa, joissa suomalaisyhtiöt loistavat eturintamassa.

Juuri nyt markkina tosin tökkii, kun sekä päästöoikeudet että kivihiili ovat alennusmyynnissä.

Samaan aikaan Yhdysvallat ravistelee energiamarkkinoita liuskekaasullaan ja -öljyllään, mikä on omalta osaltaan lisännyt fossiilisten polttoaineiden kilpailukykyä Euroopassa.

– Mutta tilanne ei jatku tällaisena loputtomiin. On selvää, että jos ilmasto halutaan pelastaa, hiilidioksidipäästöillä on oltava hinta, ja se tulee pidemmällä aikavälillä aivan varmasti syömään fossiilisten kannattavuutta, Huttunen toteaa.

Huttunen pääsee junailemaan myös maakaasumarkkinoiden avaamista. Vielä toistaiseksi kaasu tulee putkea pitkin Venäjältä.

Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä voi tuoda tankkereilla mistä tahansa, ja pieniä LNG-terminaaleja onkin jo vireillä eri puolilla Suomen rannikkoa. Lisäksi suunnitteilla on Suomen ja Viron välinen yhdysputki, Gasumin puuhaama Balticconnector, joka avaisi yhteyden Baltian halki Puolaan.

Energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja mahdollisimman ennakoitavaa, mutta teknologinen kehitys voi aina muuttaa asetelmia.

– Jos sähköä pystyttäisiin varastoimaan tehokkaasti, tilanne näyttäisi ihan erilaiselta. (LM-HäSa)

Asiasanat

Tuoreimpia artikkeleita