Uutiset

Suomi vie aseita yhä myös kiistellyille alueille

Suurin osa toteutuneesta viennistä kohdistui EU-alueelle. Aseviennin kokonaismäärä kääntyi laskuun.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin asevientikieltoa. Maita on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista sisällissotaa käyvässä Jemenissä.

Puolustusministeriö myönsi viime vuonna yhteensä 256 lupaa puolustustarvikkeiden pysyvälle viennille, kertoo puolustusministeriön torstaina julkaisema puolustustarvikkeiden vientivalvonnan vuosiraportti.

Toteutuneiden vientien kokonaisarvo oli viime vuonna noin 106,4 miljoonaa euroa, mikä on noin 20 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2016 vastaava luku. Suurin osa viennistä kohdistui Eurooppaan.

Raportti julkaistiin ensimmäistä kertaa tiedotustilaisuudessa. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös kansalaisjärjestöjen edustajia, mutta suurta keskustelua vientilinjauksista ei syntynyt.

Raportissa korostetaan, että asevientilupamenettelyissä korostuu ihmisoikeusnäkökulma. Asevientikiellolle on kuitenkin oltava riittävän vakavat perusteet esimerkiksi siitä, että aseita käytetään ihmisoikeusrikkomuksiin.

– Vakavuuden aste on se, josta ihmisoikeusjärjestöt ja hallitukset ovat joskus eri mieltä, sanoo puolustusministeriön viestintäyksikön johtaja Max Arhippainen.

Suomi myy aseita edelleen esimerkiksi Turkkiin, jonka ihmisoikeustilanne on heikentynyt viime vuosina merkittävästi.

Euroopan maista muun muassa Saksa on kieltänyt aseiden viennin Turkkiin.

Suomi ei ole toistaiseksi ryhtymässä samaan, ja Turkki kuuluu Puolan ja Ruotsin ohella merkittävimpiin vientimaihin.

– Suomi noudattaa YK:n ja EU:n linjaa. Meillä ei ole tapana tehdä päätöksiä asevientikielloista kansallisella tasolla, Arhippainen muistuttaa.

– Olemme tehneet kielteisiä päätöksiä Turkkiin liittyen, ja seuraamme maan kehitystä. Totaalikieltoa ei kuitenkaan ole, hän jatkaa.

Arhippaisen mukaan puolustustarvikkeiden vientikieltoon vaikuttaa se, minkälaisista tuotteista on kyse. Puolustustarvikkeisiin lukeutuvat myös esimerkiksi suojaliivit.

Kielteisiä asevientipäätöksiä tehtiin viime vuonna neljä. Kielteinen päätös annettiin muun muassa Ukrainaan, jonne kieltäydyttiin toimittamasta äänenvaimentimia.

Raportista käy ilmi, että Suomi vei myös viime vuonna puolustustarvikkeita Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Sekä Arabiemiirikunnat että Saudi-Arabia ovat osallistuneet Jemenin veriseen sisällissotaan, ja ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet asevientiä kyseisiin maihin.

Myyntiarvoltaan lupia myönnettiin eniten juuri Arabiemiirikuntiin, yhteensä 11 lupaa. Lupien arvo oli noin 36 miljoonaa euroa.

Puolustusministeriön raportin mukaan Suomesta Arabiemiirikuntiin myönnettiin vientilupia ampumatarvikkeisiin, mutta niiden osalta vienti ei toteutunut.

Maahan vietiin ML 22 -puolustustarvikeluokan teknologiaa eli tietoa, jota tarvitaan tuotteen kehittämistä, tuotantoa tai käyttöä varten.

Vientiluvat myöntää puolustusministeriö ja viime kädessä valtioneuvosto.

Lähtökohtana on, että lupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukainen, eikä vaaranna Suomen turvallisuutta.

Esimerkiksi Venäjälle lupia ei myönnetty.

Vientilupa myönnetään EU:n kahdeksaa asevientiä koskevan kriteerin perusteella. Ulkoministeriön mukaan kriteereissä otetaan huomioon muun muassa vastaanottajamaan tilanne, kyseisen alueen tilanne sekä lähtövaltion ja vastaanottajavaltion kansainvälisiä sitoumuksia.

Olennaista on muun muassa arvioida vastaanottajamaan ihmisoikeustilannetta tai suhtautumista terrorismiin, tai sitä, johtaisiko suunniteltu vienti jännitteiden lisääntymiseen alueella.

Luvan myöntäminen ei vielä tarkoita sitä, vienti toteutuu.

Asevienti

Toteutuneen puolustustarvikeviennin arvo oli viime vuonna 106,4 miljoonaa euroa. Vienti putosi viidenneksen edellisvuodesta.

Viime vuonna myönnettiin yhteensä 256 lupaa puolustustarvikkeiden pysyvälle viennille.

Lupia pysyville vienneille myönnettiin eniten partioveneille, suojamateriaalille ja ilma-alusten, kuten tutkien komponenteille.

Merkittävimmät vientimaat olivat Ruotsi, Puola ja Turkki.

Vientilupa myönnetään EU:n kahdeksaa asevientiä koskevan kriteerin perusteella.

Luvan myöntäminen ei vielä tarkoita sitä, vienti toteutuu.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi