fbpx
Uutiset

Susi lampaan vaatteissa näytillä Metsästysmuseossa

Oletko nähnyt koskaan sutta lampaan vaatteissa? Otus on nyt näytillä Suomen Metsästysmuseossa, jonne Forssan kuvataidekoulussa ja aikuisopistossa opettava Petra Heikkilä on sen tuonut.

Susi on mukana iloisessa joukossa, joka seikkailee kuvakirjoissa. Heikkilän näyttelyssä kirjojen kuvat ovat esillä maalauksina ja kuvituspiirroksina.

Heikkilä on tuttu satukirjoistaan, kuten kirjoista Ilvekset kuin veljekset, Käpälämäki, Sukkahukka, Mikko Kettusen pupupöksyt, Lokin lokiikkaa ja Mikko Kettunen ja Ahmatti.

– Tänä keväänä ilmestyy vanha klassikkosatukirjojen sarja Hipsuvarpaasta ja Nököhampaasta. Olen kuvittanut WSOY:lle koko sarjan uudelleen. Lapsuudesta tuttujen ja rakkaiden kirjojen mustavalkoisen kuvituksen korvaaminen oli vaikea haaste, mutta otin satuihin oman ja uuden näkökulman, Heikkilä kertoo.

Niinpä Hipsuvarvas huristelee kansikuvassa nykyaikaan sopivalla vauhdilla, rullaluistimessa.

Riihimäellä Petra Heikkilä on tuttu jo kuuden vuoden takaa. Silloin hän ripusti Allinnan Puputaloon pääsiäisen riemuksi jänisaiheisia taulujaan. Nyt hellyttävät jänikset ovat saaneet kavereikseen hirviä, susia, lampaita ja monenmoisia elukoita aina haisunäätään saakka.

Kuvaamataidon opettajaksi ensi vuonna valmistuva Heikkilä on suunnannut Metsästysmuseoon tuomansa näyttelyn ennen kaikkea lapsille ja lapsenmielisille. Satukirjoissa seikkailevien eläinten luota lapset voivat kulkea museon näyttelyyn ja etsiä samaisen eläimen täytettynä. Eläinhahmo saa uutta ulottuvuutta.

Mukana hippu opetusta

Satukirjojen kirjoittaja ja kuvittaja hakee aiheitaan arkisesta nykyhetkestä, mutta välttää saarnaamista.

– Kerron eläinten avulla erilaisista ihmisistä. Eläimillä on inhimillisiä piirteitä samaan tapaan kuin kansansaduissa. Esimerkiksi riitaisan possuperheen elämän ruotiminen sadun avulla kuvaa avioeroperhettä. Se antaa samanlaisessa elämäntilanteessa oleville lapsille lohtua, sillä loppu on onnellinen.

Yhtä hellävaroen ja kaukaa kaartaen Petra miettii koulukiusaamista Mikko Kettusen pupuhousuissa. Villahousujen aiheuttama erilaisuus vie asiaan, joka Petrallekin oli tuttu kouluajoilta.

– Sukkahukassa taas ihan sattumalta tarina kertoo lapsille miten villasukka on peräisin lampaasta ja miten villalanka syntyy. Varsinainen tarina on ihan eri juttu vanhainkoteineen, jossa sukkahukka paljastuu suden pukuun pukeutuneeksi mustaksi lampaaksi ja miten sitten kävi..

Petra Heikkilää inspiroivat kirjoihin ja maalauksiin eläimet. Mielessä on hahmo ja oivallus teemasta. Näin syntyy nokkela kettu, Mikko Kettunen tai aina nälkäinen Ahmatti eli ahma. (HäSa)

Menot