Uutiset

“Susia on siedettävä entistä paremmin” – kesälampaiden kohtalo huolestuttaa saaristossa

Ihmiset ja sudet voivat kohdata entistä useammin, kun suurin osa Suomen susikannasta on siirtynyt idästä tiheämmin asuttuihin maan länsiosiin. Tämä kaksikko on jo tottunut katseisiin Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Jouko Hanninen
Ihmiset ja sudet voivat kohdata entistä useammin, kun suurin osa Suomen susikannasta on siirtynyt idästä tiheämmin asuttuihin maan länsiosiin. Tämä kaksikko on jo tottunut katseisiin Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Jouko Hanninen

Susia olisi opittava sietämään entistä paremmin, mutta samalla olisi voitava puuttua eläinten ongelmakäyttäytymiseen.

Näin tiivistää neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä susikannan hoitosuunnitelman valmistelussa esille nousseet teemat.

– 25 laumaa on voimassa olevassa hoitosuunnitelmassa asetettu pienin määrä, jolla susikanta pysyisi Suomessa elinvoimaisena, Niemi vastasi keskiviikkona Seinäjoella maanviljelijä Timo Kankaanpään kysymykseen siitä, miten paljon susia Suomessa tulevaisuudessa on.

Viime vuoden kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2018 Suomessa oli yhteensä 20 susilaumaa.

Korvauksia EU:n kautta

Uuden susikannan hoitosuunnitelman on tarkoitus valmistua Suomessa syksyllä. Edellinen suunnitelma on vuodelta 2015.

Suunnitelmassa käsitellään muun muassa susien aiheuttamien koira- ja tuotantoeläinvahinkojen korvauksia.

Pohjanmaan elävä saaristo -yhdistyksen Ari Isosalo on huolissaan kesällä saaristossa maisemaa hoitavista lampaista.

– Jos on susia, ei lampaita uskalla päästää maisemanhoitotöihin, ja silloin jäävät toimeentulon kannalta merkittävät ympäristötuet saamatta.

Sami Niemen mukaan EU:n komissio on pitänyt toivottavana, että tämäntyyppisten kohteiden suojaamisia voitaisiin korvata seuraavalla EU:n rakennerahastokaudella maaseudun kehitysrahastosta.

– Suomessa tulevan ohjelmakauden valmistelu on käynnissä ja olisihan se hyvä, jos saisimme tähän tukea muun muassa maataloustuottajien MTK:lta, hän sanoo.

Luxemburgista ennakkoratkaisu

Niemi nimeää susien laittoman tappamisen olleen Suomessa useina vuosina merkittävä ongelma. Arvion mukaan poliisin tietoon tulee vain alle 10 prosenttia laittomista susien tapoista.

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin talvina 2015 ja 2016.

Susien kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuutta puntaroidaan parhaillaan EU-tuomioistuimessa Luxemburgissa, eikä Suomi voi sitä ennen tehdä siitä omia linjauksiaan.

Korkein hallinto-oikeus hakee EU-tuomioistuimelta tulkintaa siihen, voiko suden, ilveksen ja karhun kantoja pienentää esimerkiksi koiravahinkojen tai salametsästyksen ehkäisemiseksi.

– Esittelevän tuomarin näkemys asiasta piti tulla jo 11. huhtikuuta. Nyt odottelemme sitä tulevaksi 8. toukokuuta, Niemi kertoo.

Ennakkoratkaisu saadaan Luxemburgista näillä näkymin syksyllä. Sen jälkeen asia menee vielä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn, joten kannanhoidollisen metsästyksen kohtalo selvinnee vasta vuoden lopussa.

Maa- ja metsätalousministeriö ja alueelliset riistaneuvostot järjestävät tällä ja ensi viikolla ympäri maata sidosryhmätapaamisia liittyen susien hoitosuunnitelmaan.

Suomen susikanta on levittäytynyt viime vuosina Länsi-Suomeen, mikä on nostanut monia susien ja ihmisten kohtaamisia otsikoihin.

Susista puhuttiin paljon myös äskeisten eduskuntavaalien teltoilla.