Uutiset

Suuren epätietoisuuden aika

Yhdeksän vuotta sitten Lea Savolainen sai kuulla sairastavansa erittäin aggressiivista rintasyöpää. Marraskuussa 1996 hän ei tiennyt, paljonko aikaa oli vielä edessä.

– Jos minulla on jäljellä kolme elinvuotta, päätän itse, miten ne käytän, Lea Savolainen sanoi silloin päättäväisesti.

Huhtikuussa 2002 sairastumisesta oli kulunut ne viisi tärkeää oireetonta vuotta. Lea Savolainen iloitsi hyvästä vaiheesta, mutta muistutti, että syöpä on aina arvaamaton ja kavala matkakumppani.

Kontrollikäynnillä tänä syksynä todettiin sairauden uusiutuneen. Magneettikuvauksessa havaittiin luustossa etäpesäkkeitä, jotka ovat tyypillinen rintasyövän aiheuttama uusiutuma.

– Olen koko ajan tiennyt, että tämä päivä tulee. Asiasta ei ole puhuttu, eikä se ole koko ajan ollut läsnä, mutta alitajuisesti olen sen tiennyt. Sain kuitenkin yhdeksän vuotta tautivapaata aikaa, mistä olen hyvin kiitollinen. Nyt elän suuren epätietoisuuden aikaa. Tämänhetkisen osaamisen mukaan uusiutunutta syöpää ei voi parantaa. Jos aloitettu lääkehoito tehoaa, vuosia voi olla edessä paljonkin. Jos on huono tuuri, elinaikaa on vähemmän.

Hän myöntää, että sairauden uusiutuminen oli pettymys.

– Vuorokauden ajan reagoin tietoon koko olemuksellani. Tuntemukset muistuttivat flunssan oireita. Kotijärven 11-asteinen vesi vei ne oireet ja pääsin käsittelemään asiaa ajattelemalla. Tämä tilanne vaatii paljon prosessoimista.

Asialliseen tyyliinsä Lea Savolainen listaa lohdulliset tiedot. Uusiutumia ei ole löydetty muualta elimistöstä ja näinkin myöhään uusiutuessaan sairaus on yleensä lievempi kuin äkkiä uusiutuvana.

– Tiedän niin paljon näistä asioista, että minulla ei ole turhia pelkoja eikä vääriä utopioita, erikoissairaanhoitajan koulutuksen ja työkokemuksen omaava Savolainen sanoo.

Hoitojen jaksamista auttaa hyvä fyysinen kunto. Tänä kesänä pyöräilykilometrejä on kertynyt 1200. Liikunnasta ja ulkoilusta saa voimaa, jota nyt tarvitaan.

Lea Savolainen haluaakin korostaa, että hoitojen aikana potilaan oma osuus on pitää huolta omasta kunnostaan. Omaan vastuuseen kuuluu myös lääkkeiden säännöllinen ottaminen. Omatoimista sooloilua ei sovi harrastaa.

Tutkimuksissa ei voi olla liian tarkka

Lea Savolainen kiittää Kanta-Hämeen keskussairaalan syöpätautien poliklinikkaa ja hoidon tasoa.

Hän haluaa kuitenkin muistuttaa siitä, kuinka paljon vartijoina ovat ne ihmiset, jotka tutkivat ja hoitavat syöpäpotilaita. On varmistettava äärimmäisen tarkasti, että virheitä ei tule, sillä virheet voivat olla hyvin kohtalokkaita.

– Terveydenhuollon kilpailuttamisessa laatua ei saa unohtaa. Talouskeskusteluissakin on oivallettava, mikä on erikoisosaamisen arvo. Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksissa yksittäisen ihmisen ammattitaito ja tarkkuus merkitsevät suunnattoman paljon, sillä syövän kanssa pelataan aina aikaa vastaan. Oikean diagnoosin tekeminen ajoissa on elämän ja kuoleman kysymys, Savolainen muistuttaa.

Arki ei ole muuttunut

Kansanedustajana 16 vuotta toiminut Lea Savolainen teki kotikaupungissaan poliittisen come backin syksyn 2004 kunnallisvaaleissa, kun hänet valittiin suurella äänimäärällä Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon.

Itseä kiinnostavia tehtäviä yhteisten asioiden hoidossa ei ääniharavalle kuitenkaan herunut.

– Minut vedettiin valinnoissa niin sanotusti kölin alitse moneen otteeseen. Nyt oivallan, että niilläkin kokemuksilla oli joku tarkoitus. Minut varjeltiin vastuun taakasta ja voin nyt potea ilman vastuuta yhteisten asioiden hoidosta.

Päätoimiseen potemiseen Savolainen ei aio keskittyä, vaikka lääkkeet aiheuttavatkin kovaa väsymystä.

– Arki ei ole muuttunut. Jatkan töitä syöpäjärjestöissä ja vietän aikaa läheisten kanssa. Äitiys on aina ollut elämässäni tärkeällä sijalla ja on edelleen, kahden aikuisen pojan äiti ja kuusivuotiaan pojan isoäiti sanoo.

Päivän lehti

26.1.2020