Uutiset

Suuren lupauksen presidentinvaali

Äänenpainot Irakin sodan lopettamiseksi kovenevat kaiken aikaa Yhdysvalloissa. Samalla presidentti George W. Bushin kannatus on ennätyksellisen matalalla.

Tietä Yhdysvaltain ilmapiirin muutokselle raivasi se, että demokraatit saivat joulukuussa järjestetyissä vaaleissa enemmistön sekä edustajainhuoneeseen että senaattiin. Puolueen keskeinen vaaliteema oli Irakin sodan lopettaminen.

Demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä senaattori Hillary Clinton otti viikonvaihteessa Irankin sotaan äärimmäisen tiukan kannan. Hän julisti selkokielellä lopettavansa sodan presidenttinä, jos kongressi ei löydä tietä ennen vuoden 2009 tammikuuta, presidentin virkakauden alkua.

Omiensa edessä Clintonin lupaus sai suorastaan raivoisan innostuneen vastaanoton, mikä kielii myös amerikkalaisten sotaväsymyksestä.

Kukapa ei haluaisi rauhaa sodassa, jossa tuskin kukaan uskoo maailman suurimman sotilasmahdin voittoon. Yhdysvallat on jälleen samassa ansassa kuin aikanaan Vietnamissa.

Hillary Clinton ei ole suinkaan ainoa sodan lopettaja. Hankkeen takana on demokraattinen puolue vieläpä sangen yksimielisesti. Puolueen sisällä Clinton löi pöytään vahvan kortin: tästä eteenpäin presidenttiehdokkaaksi pyrkivät suorastaan huutavat kilpaa rauhan puolesta.

Clintonin kanta Irakin sotaan on täysin muuttunut, sillä hän tuki monen muun demokraatin tavoin esitystä amerikkalaisten sotilaiden lähettämiseksi Irakiin. Clintonin mukaan Bush syötti koko senaatille ratkaisevasti väärää tietoa.

Nyt on jokseenkin turha vatvoa vuoden 2003 tapahtumia. Oleellista on sellaisen suunnitelman laatiminen, jolla demokraatit ja heidän mukanaan Hillary Clinton pystyvät kotiuttamaan amerikkalaiset sotilaan Irakista.

Demokraattien suuri suunnitelma on vasta luonnosvaiheessa. Kello käy eivätkä yhdysvaltalaiset kovin kauan jaksa kuunnella jatkuvaa puhetta sodan lopettamisesta. Demokraattien uskottavuus on hyvin pian vaakalaudalla.

Hillary Clinton turvautui jälleen kerran suuriin sanoihin, joilla on vähän sisältöä. Jos hän pystyy lopettamaan sodan, hänen täytyy myös pystyä kertomaan, miten hän lunastaa suuren vaalilupauksensa.

Clinton asetti sanansa väljästi. Hän ei paljastanut, kuinka monta vuotta sodan lopettaminen kestää. Clinton ei myöskään arvioinut, mihin tilanteeseen Yhdysvallat jättää Irakin.

Onko pääasia amerikkalaisten sotilaiden kotiuttaminen jopa niin, että Clintonin puolesta Irak saa ajautua avoimeen veriseen sisällisotaan?

Keskustelussa Irakin sodasta tahtoo unohtua erittäin keskeinen asia: Yhdysvallat on maassa myös maailmanpoliisina turvaamassa etuaan kansainvälisessä öljybisneksessä.

Demokraatit joutuvat vielä myöntämään, että amerikkalaisten sotilaiden vetäminen Irakista on tuskallisen vaikeaa.

Kukapa ei haluaisi rauhaa sodassa, jossa tuskin kukaan uskoo maailman suurimman sotilasmahdin voittoon.