Uutiset

Suuret sanat eivät raitista liikennettä

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) arvosteli torstaina Ylen A-studiossa poikkeuksellisen kärkevästi oikeusministeriötä – ja samalla erityisesti Anna-Maja Henrikssonia (r.).

Toisen kauden kansanedustajan ja vasemmistoliiton toisen ministerin mielestä oikeusministeriö hyväksyy humalassa ajamisen. Tähän Kyllönen päätyi, koska oikeusministeriö vastustaa tieliikenteen rattijuopumusta koskevan rajan laskua 0,5 promillesta 0,2 promilleen.

Rattijuoppouden vastaisesta taistelusta tuli jälleen ajankohtaista, kun liikenteen raitistamista pohtinut työryhmä päätti työnsä. Jos työryhmän esitykset haluaa tiivistää, on sanoma tämä: rangaistuksia on kovennettava.

Työryhmä haluaa ottaa käyttöön uusia keinoja. Toiveet kohdistuvat muun muassa alkolukkoon, joka voisi nykyistä huomattavasti laajemmin estää juopuneita ajamasta autoa.

Liikenneministerin Kyllösen esiintyminen teki varsin selväksi sen, että hänelle promillerajan pudotus 0,2 promilleen on suorastaan kunnia-asia.

Puheiden keskittyminen promillerajaan ei välttämättä palvele itse asiaa, rattijuoppouden vähentämiseksi tarvittavien keinojen ideointia ja kestävistä ratkaisuista sopimista.

Kyllösen väite humalassa ajamisen hyväksymisestä on tietysti perätön. Kärjistämisessä pitää siinäkin olla sentään jokin raja! Jos raja lasketaan Kyllösen esityksen mukaisesti 0,2 promilleen, voitaisiin hänen kaavallaan väittää, että edelleenkin hyväksytään rattijuopumus.

Oikeusministeriön kanta perustuu vakaaseen harkintaan ja se kestää arvostelua. Tämän tunnustaminen ei toki tarkoita sitä, etteikö promillerajasta voi käydä asiallista keskustelua.

Kaikkea ei voi saada, tämän ministeri Kyllönen haluaa jostain syystä unohtaa. Jos halutaan puhdistaa tieliikennettä vahvassa humalassa liikkuvista autoilijoista, ei promillerajan lasku ole järkevää politiikkaa.

Näin yksinkertaisesti jo siksi, että poliisien voimavarat paremminkin vähenevät kuin lisääntyvät lähivuosina. Tämä on kylmä tosiasia, joka liikenneministeri Kyllösen tulisi ottaa laskuissaan huomioon, vaikka se hänen ajatteluaan romuttaisikin.

Ministeri liputtaa mallille, jossa 0,2-0,5 promillen kuljettaja sakotettaisiin tien päällä ja määrättäisiin ajokieltoon – eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoo, ettei poliisilla voi olla valtuuksia ajokiellon langettamiseksi.

Hyväksyykö eduskunta sen, että rattijuoppo voi selvitä teostaan sakolla ja ajokiellolla käräjöinnin sijasta? Tähän kysymykseen olisi hyvä saada vastaus.

Rattijuoppouden torjunnassa on puhuttu jälleen hoitoonohjauksen puolesta. Keino on hyvä, tulokset silti rajallisia. Alkoholistin vetäminen kuiville on aina ankara ponnistus, jossa avainasemassa ei ole yhteiskunta hoitoineen vaan yksilön oma tahto.

Suuret puheet antavat ymmärtää, että rattijuoppouden kipeä ongelma on noin vain ratkaistavissa. Jos maaliin jokin keino johtaisi, se olisi ajat sitten keksitty.

Päivän lehti

25.5.2020