Chat-palveluita nuorille. Lasten hyvinvoinnin seurantaa maakunnan yhteisillä kyselylomakkeilla. Etäneuvola koko maakuntaan. Vanhemmille lisää taitoja kohdata lapsen tunneviestit ja päättäjille koulutusta lapsiystävällisten toimintamallien luomiseksi.
Siinä joitain esimerkkejä siitä, miten Kanta-Hämeettä halutaan kehittää nykyistä lapsiystävällisemmäksi.
Työn lopullinen päämäärä on kunnianhimoinen. Tavoitteena on tehdä Kanta-Hämeestä “onnellisten ihmisten sydänmaa” ja lapsiystävällisyydestä maakunnan valttikortti.
Suunnitelmat selviävät maakunnan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tuoreesta raportista.
Maakunnan lapsiystävällisyyttä alettiin kehittää maakunnassa vuonna 2017. Hankkeen piti olla kaksivuotinen, mutta se sai jatkoa tälle vuodelle. Työn tarkoituksena on uudistaa alueen palveluita siten, että ne vastaavat paremmin lasten ja perheiden tarpeisiin.
Muutosohjelman tiedotteesta selviää, että Kanta-Hämeessä pitää yhä kehittää palveluiden toimintakulttuureita. Myös palvelut itsessään näyttävät olevan vieläkin liian pirstoutuneita.
Raportin mukaan joihinkin kuntiin on saatu luotua myös onnistuneita käytäntöjä, joita voitaisiin laajentaa koko maakuntaa koskeviksi.
Esimerkiksi etäneuvolan chat-palvelu haluttaisiin laajentaa koko maakuntaan. Raportissa kuvataan, että chat sopisi myös osaksi muita julkisen sektorin palveluita. Sosiaalisen mediankin merkitystä halutaan lisätä, koska sen uskotaan tavoittavan parhaiten nuoret.
Maakunnan onnistumisiin liittyy myös kolmannen sektorin aktivoituminen.
Hämeenlinnassa perustettiin hankkeen aikana ensiapupiste eroa harkitseville pareille. Tänä vuonna pohditaan, voitaisiinko palvelua laajentaa koko maakuntaan.
Etelä-Hämeen Martta-yhdistys alkoi ratkoa lasten ruokailuongelmia kotikäynneillä ja maakunnassa kehitettiin 4H-toimintaa myös maahanmuuttajien tarpeiden palvelemiseksi.
Hankkeen aikana tehtävä kehitystyö ulottuu myös varsin laajoihin kokonaisuuksiin, kuten lastensuojeluun. Lastensuojelussa on tarkoituksena saada uusi toimintamalli käyttöön vielä tämän vuoden aikana.
Muidenkin lapsille suunnattujen palveluiden toimintamalleja pyritään kehittämään niin, että niissä ei keskitytä vain yksittäisiin ongelmiin, vaan tarkastellaan lapsen elämäntilannetta kokonaisuutena.
Perheen merkitys kasvanee kaikissa sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Tällä hetkellä esimerkiksi asiakastietojärjestelmissä ei voida tehdä ryhmäkirjauksia koko perheen osalta, mutta tavoitteena on, että tulevaisuudessa näin voitaisiin tehdä.
Jos yhdellä perheenjäsenellä on haastava elämäntilanne, tukea pyritään tarjoamaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän koko perheelle.
Raportissa huomautetaan, että kehitystyön ytimessä on lasten kohtaaminen ja heidän kuulemisensa myös kuntien päätöksenteossa. Työ lapsiystävällisyyden kehittämisestä koskettaa siis kuntien kaikkia sektoreita.
– Kanta-Häme on jo nyt tietyillä mittareilla yksi Suomen lapsiystävällisimmistä maakunnista, mutta tehtävää riittää yhä, mainitaan hankkeen tiedotteessa. FL
