Uutiset

Suuri koulu ei ole lapsesi pahin vihollinen

Pienten koulujen lakkauttamisen kauhistelu on paisunut liialliseksi. Aivan kuin siirtyminen suurempaan kouluun olisi pahin kuviteltavissa oleva uhka lapsen kehitykselle.

Asioilla on aina useampi kuin yksi puoli. Vaihto suurempaan opinahjoon ei välttämättä ole mikään kauhistus, lapset kun ovat sopeutuvaisia olentoja.

Suurempi koulu antaa paremmat mahdollisuudet ja enemmän valinnanvaraa lapsen opintoihin.

Se voi myös tuoda mukanaan enemmän ystäviä. Yläasteelle siirtyminenkin sujuu helpommin, kun mukana tulee paljon tuttuja.

Koulumatkojen pidentyminen taas on niin suhteellista. Kyyditykset kulkevat mennen tullen ja matkat eivät varmasti muodostu täällä etelässä yhtä pitkiksi kuin vaikkapa Lapissa.

Eikä koulun koolla ole mitään tekemistä sen hyvyyden kanssa. Pienissäkin kouluissa on ongelmansa.

Jos rahaa ei kunnalla ole, sitä ei ole. Ilman lottovoittoa jostain täytyy karsia. Kun valittavana on vain ikäviä vaihtoehtoja, ei kunnan päättäjien homma todellakaan ole helppo.

Mutta jos toisessa vaakakupissa on kyläkoulun oppilaiden siirtäminen matkan päähän toiseen kouluun ja toisessa vaikkapa henkilökunnan vähentäminen terveyskeskuksesta, pitäisi olla selvää, kumpi painaa enemmän.

Kylän elinvoimaisuuteen koulun lakkauttamisen vaikutukset voivat olla valitettavia. Oma kyläkoulu voisi vetää kylään joitakin uusia asukkaita ja heidän mukanaan tuoda kunnalle verorahoja.

Mutta jos koulu lopetetaan, kylä tuskin kuihtuu kokonaan pois. Edelleen autoistuvassa yhteiskunnassa välimatkat eivät ole este. Vain pieni hidaste.

Valtaviin satojen oppilaiden tuotantolaitoksiin siirtyminen ei tietenkään ole kannattavaa. Mutta kuinka järkevää on pyörittää koulua, jossa on kymmenen oppilasta, eikä tietoakaan määrän kasvusta?

Kaikki vanhemmat varmasti nauttisivat, jos heidän taaperonsa saisivat aloittaa koulutiensä pienen kyläkoulun turvallisessa huomassa. Valitettavasti vain tämä on todellisuutta, eikä haavemaailmaa.

Toisaalta koulujen lakkauttamisessa on syytä pitää järki päässä ja huolehtia siitä, ettei lakkautusvimma riistäydy käsistä.

Jos kymmenen oppilaan kyläkoulujen sijaan aletaan pistää matalaksi suurempiakin kouluja, voi jossain olla mätää.

Lakkautuksiin kaivataan selviä pelisääntöjä. Jatkuva epätietoisuus koulun kohtalosta on huonoin vaihtoehto kaikille.

Jos esimerkiksi kunta asettaisi rajan, minkä kokoisena koulu säilytetään, olisi vanhemmilla ja henkilökunnalla tavoite, jonka eteen ponnistella.

On kunnioitettavaa, että vanhemmat tekevät töitä koulujen eteen. Mutta jos on selvää, että koulu ei ole elinkelpoinen, kannattaa heidänkin jossain vaiheessa kohdata todellisuus.

Suuremmat koulut ja pidemmät koulumatkat eivät ole pahimpia heidän kullannuppujaan uhkaavista ongelmista. Eivät läheskään.

teresa.kauppila@hameensanomat.fi