Uutiset

Suuri on pahaa, pieni kaunista ja ihanaa

Ajoin myöhään illalla treenien jälkeen McDonald´sin autokaistalle mielessä normaali setti: nopeasti kupu täyteen mahdollisimman isolla rasva-hiilihydraattipommilla.

Huudellessa tilausta tolpalla tiesin sisimmissäni tekeväni väärin itseäni kohtaan ja syntiä muillekin. Mäkkäri on globaali konglomeraatti, joka tuhoaa paikallisen ruokakulttuurin minne tahansa kultaiset kaarensa pystyttää, keittiössä raataa alipalkattu riistotyöläinen kapitalismin ikeessä, kokis mädättää hampaani ja roskaruoka näkyy saman tien piikkinä THL:n sydän- ja veritautitilastoissa.

Pitäisi mennä kotiin, keittää ravitsevaa spelttipuuroa ja nauttia se lähiruisleivän sekä maidon kera. Riistetty teini kysyi, otanko plussana. Totta kai.

Olen suhtautunut McDonald´siin negatiivisesti melkein yhtä kauan kuin syönyt siellä. Teini-iän punk-keikoilla en sentään pistänyt McMurder-pinssiä prätkärotsin pieleen, vaikka symppasin vegaanikavereitani. Joku raja sentään kaksinaismoralismillakin.

Nyt keski-iän kynnyksellä alkoi kuopsuttaa taaempana takaraivossa. Miksi mukamas vastustan asioita, joita Mäkkäri edustaa?

En keksinyt muuta kuin syyttää mediaa. Se ei voi mennä koskaan kovin väärin.

En aidosti muista yhtään juttua tai ohjelmaa, jossa yhtiön toimintaan tai tuotemerkkiin suhtauduttaisiin positiivisesti. Negatiivisia, siis kriittisiä, juttuja olen taas lukenut varmaan satoja ellen tuhansia.

Median lisäksi syy lienee peilissäkin. Meihin on jollain tasolla sitten Daavidin ja Goljatin taistelun koodattu lähtöolettamus, että aina pitää olla pienen puolella isoa vastaan.

Se ei ole lainkaan huono asenne, olen rakentanut oman elämänideologiani pitkälti sen varaan. En pysty katsomaan edes jalkapallo-ottelua olematta aina vaistomaisesti resursseiltaan pienemmän seuran puolella, vaikka jotain ökyrikkaan Manchester Cityn David Silvaa ei voikaan olla ihailematta.

Ehkä sekin johtuu siitä, että Silva on piskuinen ja ketterä, ei mikään jähmeä kolossi.

Järjellisiä syitä isojen pahuudelle on joskus vaikea löytää. McDonald´sin pihvit, sämpylät ja ranskalaiset eivät todellisuudessa ole yhtään sen epäterveellisempiä kuin pienemmänkään grillin mättö.

Eettisyydestäkin voi olla montaa mieltä. Työpaikkana suomalainen Mäkki on todennäköisesti ihan yhtä hyvä tai huono kuin moni muu. Voi olla parempikin. Enkä ole muuten kuullut, että yhtään Mäkkiä olisi missään suljettu asiakkaiden puutteessa.

Olen huono ihminen, mutta myös kyllästynyt lukemaan, kuinka kivijalkojen pikkuputiikit ovat niin upeita, kun Tiiriön hehtaarihallin käytävillä kuitenkin moikataan. Valitettavasti myös Valioliiga on huikeasti parempaa viihdettä kuin Veikkausliiga.

Sama pätee monessa muussakin. Palvelevat ja ihmisläheiset kyläkaupat ja -koulut kuihtuvat asiakkaiden puutteessa, vaikka kaikki periaatteessa niitä yhdessä kuorossa kannattavat.

Isoa on turvallista mollata, koska se ei kuitenkaan jaksa korvaansa lotkauttaa. Autokaistalla vehnäpullaa nassuttaessa voi kuitenkin heikkona hetkenä myöntää itselleen, että joskus Mäkkäri-ateria ajaa asiansa.

Menot