Uutiset

Suuri osa Suomen Pankin entisen pääjohtajan Sirkka Hämäläisen päivästä kuluu talouspolitiikan seuraamiseen: ”Siunattu internet!”

80 vuotta täyttävä Hämäläinen nousi Suomen Pankin johtoon vuosina, jolloin Suomessa alkoi lama.
Sirkka Hämäläinen sanoo, että tällä hetkellä ei todellakaan olla niin velkaantuneita kuin muutama vuosikymmen sitten, eikä varsinkaan lainoissa ole sellaista valuuttakurssiriskiä kuin 1990-luvulla. Kuva: Pekka Sipola
Sirkka Hämäläinen sanoo, että tällä hetkellä ei todellakaan olla niin velkaantuneita kuin muutama vuosikymmen sitten, eikä varsinkaan lainoissa ole sellaista valuuttakurssiriskiä kuin 1990-luvulla. Kuva: Pekka Sipola

Keskiviikkona 80 vuotta täyttävä Sirkka Hämäläinen oli Suomen Pankin pääjohtaja 1992-1998. Hän nousi ensimmäisenä naisena pankin johtokuntaan vuonna 1991.

Vuosina 1998-2003 Hämäläinen oli myös Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen.

Hämäläinen koki, että suhtautuminen hänen sukupuoleensa oli neutraalia.

– Oli toki jonkinlaista asenteellisuutta naisia kohtaan. Koin sen lähinnä ärsyttävänä. Asenteellisuutta oli erityisesti Euroopan keskuspankissa, ei niinkään Suomessa.

Hämäläinen toteaa, että naisten asema tuntui menevät tasaista tahtia eteenpäin, mutta nyt näyttää kuin tilanne olisi hieman hidastunut. Asenteiden tasolla on edelleen tehtävää.

– Konservatiivisen ajattelun lisääntyminen voi olla jonkinlainen vastavaikutus muun muassa metoo-liikkeelle, Hämäläinen arvelee.

Suhdannevaihtelut ovat ja pysyvät

Hämäläinen nousi Suomen Pankin johtoon vuosina, jolloin Suomessa alkoi lama.

Hän toteaa, että suhdannevaihtelut ja lamat ovat aina olleet olemassa ja tulevat olemaan.

– Olisi tärkeää, että niin yritykset kuin kotitaloudetkin ja ennen kaikkea talouspolitiikan päättäjät ymmärtäisivät, ettei eletä vain tätä hetkeä varten. Hyvinä aikoina pitää varautua siihen, että hyviä aikoja seuraa aina huonoja aikoja.

Hämäläisen mukaan sellaista lamaa kuin 1990-luvulla ei ole missään tapauksessa näkyvissä. Hän sanoo, että syvät lamat ovat epäonnistuneen talouspolitiikan seurausta.

Suomi oli siihen aikaan riippuvainen ulkomaisesta rahoittajista eikä liikkumavaraa juuri ollut.

– Ulkomainen velkaantuminen kasvoi 1980-luvun lopulla kestämättömäksi. Nyt tilanne on toinen eikä osana EU:ta ja euroa riippuvuutta ulkomaisista rahoittajista ole.

Korot eivät yllä 1990-luvun tasolle

Hämäläinen toteaa, etteivät korot luonnollisestikaan voi enää nousta samalla tavalla kuin 1990-luvulla, jolloin korkoprosentti oli korkeimmillaan yli 16 prosenttia.

Hän lisää, että korot voivat kuitenkin jonkinverran nousta, jos inflaatio lähtee nousuun.

– Vaikka keskimäärin velkaantuminen ei ole ongelma, joidenkin yksittäisten talouksien kohdalla se voi olla ongelma, ja silloin pienikin koron nousu voi olla merkittävä.

Hämäläisen mielestä asuntolainojen laina-aikojen pidentyminen on hyvä asia, mutta Ruotsin malliin ei pitäisi mennä. Ruotsissa lainoja ei juuri ole lyhennetty.

Ihmisten pitäisi varautua huonojen aikojen varalle säästämällä. Hämäläinen toteaa, että niin on helppo sanoa hyvätuloisille.

– Talouspolitiikalla pitäisi tukea huonommassa asemassa olevia ja siksi finanssipolitiikka pitäisi mitoittaa hyvänä aikaan niin, että tukemiseen on varaa huonoina aikoina.

Koulutusleikkausten seuraukset näkyvissä

Hämäläinen toteaa, että talouspolitiikan pitäisi olla pitkäjänteistä. Sen pitäisi kestää yli vaalikauden.

Hänen mukaansa Sipilän hallituksen iso ongelma oli se, ettei sote toteutunut eikä muitakaan kiireellisiä rakenneuudistuksia saatu etenemään. Koulutusleikkaukset olivat erittäin valitettavaa ja väärää politiikkaa.

– Olen seurannut lastenlasteni opintoja ammattikorkeakoulussa ja koulutusleikkaukset näkyvät selvästi. Heillä on paljon itseopiskelua.

Hämäläinen on myös huolestunut vähäisestä yhteistyöinnosta EU:n kanssa. Hänen mielestään Suomella pitäisi olla aktiivisempi ote EU:hun.

– EU ja euro ovat pienelle maalle olennainen etu.

”Eristäytyminen ei ole tätä päivää”

Keskiluokka on noussut barrikadeille monessa maassa. Ranskassa keltaliivit haluavat muutosta politiikkaan, samoin Yhdysvalloissa toivottiin muutosta keskiluokan asemaa.

Hämäläinen on samaa mieltä kuin Sixten Korkman, joka on sanonut, että populistit ajavat asioita, jotka ovat huonoja heidän omille äänestäjilleen.

– Eristäytyminen ei ole tätä päivää. Käynnissä olevan digitaalisen vallankumouksen takia olemme globaalisti riippuvaisia yhteistyöstä.

Hämäläinen ei usko, että maailmantalouteen on tulossa isoa romahdusta, mutta rakenteelliset ongelmat muhivat ja tekevät talouspolitiikasta todella haastavaa.

Työvoiman riittävyys ja eläkkeiden maksukyky aiheuttavat huolta. Hämäläisen mukaan ainoa ratkaisu on maahanmuutto.

– Maahanmuutto pitäisi hyväksyä. Sosiaaliturvan kannustavuus pitäisi niinikään saada toteutettua.

Hän toteaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ennen kaikkea väestön ikääntymisen ja vanhustenhoidon takia.

– Tähän asti pohjoismainen sosiaaliturva on helpottanut rakennemuutosta, mutta siihen tarvitaan merkittäviä kannustuselementtejä, jotta turvaan olisi varaa.

Eläkkeellä keskustelu vapautui

Hämäläinen jäi eläkkeelle 65-vuotiaana. Hän seuraa aktiivisesti talouselämää.

– Siunattu internet, Hämäläinen kehuu.

Hänellä menee melkoinen osa päivästä sekä Suomen että muiden maiden talouspolitiikan ja talouspoliittisen keskustelun seuraamiseen.

Lisäksi hän käy keskustelupiireissä keskustelemassa ajankohtaisista ongelmista ja niiden ratkaisumalleista.

– Eläkkeellä ollessa alkoi mielenkiintoinen vaihe, kun ei enää ole vastuussa eikä tarvitse edustaa mitään instituutioita. Asioista voi keskustella aivan eri tavalla, vapaammin.

Hämäläinen kiittelee, että Suomesta löytyy paljon eläkeiässä olevia aktiivisia keskustelijoita.

Hämäläinen pitää tulevaa syntymäpäivää jonkinlaisena merkkipaaluna.

– Koen, että on ollut aika jättää suurin osa hallituspaikoista nuoremmille. Se ei kuitenkaan tarkoita, että luovuttaisin elämästä.

Sirkka Hämäläinen-Lindfors

Syntynyt 1939 Hausjärvellä, aviopuoliso Bo Lindfors, edellisestä avioliitosta tytär ja poika, viisi lastenlasta.

Sirkka Hämäläisellä menee iso osa päivästä sekä Suomen että muiden maiden talouspolitiikan ja talouspoliittisen keskustelun seuraamiseen. Aikaa jää kuitenkin muun muassa kulttuurille. Kuva: Pekka Sipola
Sirkka Hämäläisellä menee iso osa päivästä sekä Suomen että muiden maiden talouspolitiikan ja talouspoliittisen keskustelun seuraamiseen. Aikaa jää kuitenkin muun muassa kulttuurille. Kuva: Pekka Sipola

Valmistui ylioppilaaksi Karkkilan Yhteiskoulusta 1957, ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta 1961, kauppatieteiden kandidaatiksi 1964, kauppatieteiden lisensiaatiksi 1967 ja kauppatieteiden tohtoriksi 1981.

Töissä muun muassa Suomen Pankissa vuosina 1961-1981, valtiovarainministeriössä 1981-1982, Suomen Pankin johtaja 1982-1991, Suomen Pankin pääjohtaja 1992-1998, Euroopan keskuspankin johtokunnan ja neuvoston jäsen 1998-2003.

Muun muassa Kansallisteatterin hallituksen jäsen 1992-1998, Savonlinnan Oopperajuhlien hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 1993-2003, Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen 1993-1995.

Harrastukset: kesämökkeily, liikunta, kulttuuri.

Juhlii 80-vuotispäivää keskiviikkona 8.5. vain lähipiirissä; mahdolliset muistamiset voi osoittaa Helsinki Mission työn tukemiseen, tilinumero FI68 5008 5320 0123 05 viitenumero 5500.