Uutiset

Suuri puhallus vai ilmaista sähköä?

Kalevi Nikula on Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n puheenjohtaja. Jari Suominen on Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja, St1:n energiajohtaja, Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja.
 
Miten kunta ja kuntalainen hyötyvät tuulivoimalasta?
 
Suominen: 
Kunta saa kiinteistöverotuottoa, maanomistajat hyötyvät taloudellisesti ja tuulivoimaloiden rakentaminen työllistää. Työmaaurakat voivat mennä isoille pääurakoitsijoille, mutta alihankkijoina on usein paikallisia yrittäjiä. 
 
Esimerkiksi Kalajoella Tuuliwatilla on tuulivoimahanke, josta maanomistajat hyötyvät taloudellisesti. Lisäksi yhtiö on osallistunut kylähankkeisiin ja jakanut satojen eurojen stipendejä paikallisille kouluille.
 
Nikula: 
Kuntalaiset ja mökkiläiset saavat vain haitat. Sähköveroa korotetaan joka vuosi ja kiinteistöverotuotto on vähäistä. Yksi keskituloinen perhe tuottaa vuodessa enemmän verotuloja kuin kolmen megawatin tuulivoimala. Kuntatalous ei pelastu tuulivoimalla.
Maavuokrat ovat maanomistajille mukavaa tuloa siihen verrattuna, mitä saisi puiden hakkaamisesta.
 
Suomessa on noin 250 tuulivoimalaa. Jos suunnitelmat toteutuvat, vuonna 2020 niitä on 800. Hurjan tahdin maksaa kansa miljoonien eurojen syöttötariffien muodossa. Miksi?
 
Suominen: 
Kansa päätti tuesta, kun uusiutuvan energian käyttötavoitteet lyötiin lukkoon. Järjestelmässä on porkkana siksi, että tuulivoiman rakentaminen lähtisi nopeasti liikkeelle. 
Suomea on aina pidetty köyhän energian maana, mutta tuuliolot ovat täällä paremmat kuin Saksassa. Myöhästyimme muista. Tuulivoiman rakentamisessa Suomi on vielä kehitysmaa.
 
Nikula: 
Tuulivoimayhtiöillä on hirvittävä kiire päästä syöttötariffin piiriin. Suomessa tehdään EU:n huikeinta tuulivoimabisnestä! Mikään sijoitus ei tuo yhtä varmaa tuottoa. Kannattaisi laatia lakipykälä, jossa määritellään katto uusiutuvan energian tukimuodoille.
 
Tuulivoimaloita on rakennettu alle kahden kilometrin päähän asutuksesta. Miksi niitä ei rakenneta kauemmaksi?
 
Suominen:
Jos rakennetaan täysin koskemattomaan luontoon, tulevat vastaan luontoarvot. Kun voimaloita rakennetaan lähelle asutusta, kysytään, saavatko tuulivoimalat näkyä ja kuulua. Tuulivoimalan ääni ei saisi häiritä ketään.
 
Nikula: 
Tiet, sähkölaitteet ja muuntajat ovat lähellä ja valmiina. Teiden rakentaminen on kallista. Tuhansien tonnien tuulivoimaturbiinien kuljettamiseen ei riitä mikään pikku polku. Kuljetusta varten väyliä pitää usein leventää. Se pirstoo ympäristöä.
 
Voiko kuntalainen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen rakentamiseen naapuritontille?
 
Nikula:
Voimalahankkeet pitää pystyä estämään ennen rakennusvaihetta. Sen jälkeen se on tavattoman vaikeaa. Yleensä hankkeista tiedotetaan laittamalla lehteen pieni, postimerkinkokoinen ilmoitus. Harva huomaa sen. Kun kuntalaiset lopulta kuulevat voimalasta, ovat työt jo pitkällä. Tuulivoimaloista voi valittaa hallinto-oikeuteen, mutta päätösten saaminen kestää noin 22 kuukautta.
 
Tuulivoimalan rakennusluvan saamiseen ei aina tarvita ympäristölupaa. Ely-keskusten ei tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia (yva-menettelyä), jos voimaloita on alle kymmenen tai niiden kokonaisteho on alle 30 megawattia. Tätä on helppo kiertää rakentamalla yhdeksän myllyn voimalaitoksia.
 
Suominen:
Kuntalaisilla on valitusoikeus. Mutta jos jokaista ihmistä yritettäisiin miellyttää, Suomeen ei rakennettaisi mitään. Tuulivoimatoimijat eivät rakenna mitään kiusallaan.
 
Onko asukkaiden pelko kiinteistön arvon laskusta turha?
 
Nikula: 
Tuulivoimala-alueilla olevat kiinteistöt ovat menneet Suomessa huonosti kaupaksi. Tanskassa on ollut oikeustapauksia, koska tuulivoimala-alueilla kiinteistöjen arvot ovat laskeneet ja melun takia ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois kodeistaan. Monelle on maksettu vahingonkorvauksia.
Joidenkin tutkimusten mukaan kiinteistöjen arvot ovat nousseet. Ne tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa, ja kyse on ollut pienistä voimaloista.
 
Suominen:
Kiinteistöjen arvot laskevat muutenkin. Tuulivoimalat tuskin vaikuttavat asuntojen arvoihin merkittävästi.
 
Pelotellaanko tuulivoimaloiden melulla liikaa?
 
Nikula:
Ei. Desibelit lasketaan kuitenkin logaritmiasteikolla. Silloin pieneltäkin kuulostava desibelin nousu on iso. Tuulivoimalan melu on epätasaista, matalataajuuksista ja häiritsevää. Suurten voimaloiden melupäästöt painottuvat matalalle bassoalueelle. Bassoääni ei vaimene ilmakehässä. Se tulee seinien ja rakenteiden läpi. Sitä voi verrata nuorten autoista kantautuvaan kaiutinten jytinään.
 
Suominen: 
Kyllä. Mielikuvia bassomelusta on helppo luoda. Niitä myös käytetään. Suunnittelu- ja lupavaiheessa keskustelua käydään usein melusta. Ihmisiä on helppo pelotella melulla.
 
Saksassa tuulivoimaloiden keskikoko on paljon pienempi kuin Suomessa. Meillä suunnitellaan jopa viiden megawatin jättivoimaloita. Miksi?
 
Suominen:
Saksassa tuulivoimaloita on kaikkialla. Valtaosa Saksan vanhoista voimaloista on pienempiä kuin Suomessa, mutta uudet voimalat ovat samankokoisia kuin meillä.
 
Nikula: 
Mitä isompi voimala, sitä enemmän se tuottaa sähköä. Tuuliolot Suomessa eivät ole hääppöiset. Voimalan lavat alkavat pyöriä vasta sitten, kun 100 metrin korkeudessa tuulee. Mitä pidempiä myllyjen lavat ovat, sitä paremmin ne pyörivät. Pieniä myllyjä ei kannata rakentaa, koska ne eivät tuo rahaa.
 

Tuen kasvu kiristää kilpailua

 
Tuulivoimayhtiöiden kilpailu pääsystä valtion syöttötariffituen piiriin kiristyy yhä.
Tänä vuonna tukia maksetaan noin 110 miljoonaa euroa. Se on kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna ja enemmän kuin aiempina vuosina yhteensä.
 
Syöttötariffitukea maksetaan vuoteen 2020 saakka korkeintaan 2 500 megawattituntiin asti. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimaloita on kuitenkin suunnitteilla jo yli 10 000 megawattiin asti.
 
Kilpailu tuista on johtanut vauhtisokeuteen. Se johtaa myös pudotuspeliin. Kaikki hankkeet eivät voi toteutua.
 
Onko tuulivoimatuottajien joukossa onnenonkijoita? EPV Tuulivoima Oy:n toimitusjohtaja Frans Liski uskoo, että on.
 
– Tariffi sai aikaan kiireen. Viranomaiset ovat valittaneet, että tiukka määräaika tuo lieveilmiöitä. Toimijoita on hirveästi, joten pikavoiton tavoittelijoitakin on, Liski sanoo.
 
Syöttötariffin piiriin päässeet ovat turvassa. Tariffilla on Energiaviraston mukaan maksettu tuulivoimarakentamisen investointeja.
 
Avokätinen tariffi takaa myös sen, etteivät tuulivoimatoimijat ota pahasti siipeensä, vaikka voimalat eivät jauhaisi tuulisähköä päiväkausiin. 
 
VTT:n tilaston mukaan sähköntuotto laskee rajusti tyynellä säällä. Parasta tuotto on syksyllä ja talvella, kun myllyt pyörivät kiivaimmin.
 
Tuulivoima on kannattavaa bisnestä, mutta voiko sillä rikastua?
 
– Tuulivoimala ei ole mikään rahantekokone. Mutta jos tehdään sadan miljoonan euron investoinnit, toiminta ei saa olla kannattamatonta. Pienet hankkeet voivat tuottaa myös tappioita, Frans Liski sanoo.
 
Liski huomauttaa, että tariffien tuella rakennetaan perustukset Suomen tuulivoimateollisuudelle. Tuulisähkön osuus sähkönkulutuksesta on toistaiseksi vain prosentti.
 
Kilpailu hyytyy ja pudotuspeli alkaa viimeistään silloin, kun tariffin maksaminen 12 vuoden tukikauden jälkeen loppuu.
 
– Eihän veronmaksajien tuella voi kustantaa mahdottomuuksiin menevää toimintaa.
 
EPV Tuulivoima Oy rakentaa Vaasan Vähäänkyröön yhtä Suomen suurimmista tuulivoimalaitoksista. EPV Energia Oy on investoinut 52,8 megawatin hankkeeseen lähes sata miljoonaa euroa.
 
Tammikuun lopulla tuulivoimatyömaalla pystytettiin kahdeksatta myllyä. Erikoisnosturin avulla hilattiin pystyyn 137 metriä korkea torni. Suurin piirtein yhtä korkea on Tampereen Näsinneulan torni.
 
Kesään mennessä alueelle rakennetaan kaikkiaan 16 voimalaa. Vilkkuvilla lentoestevaloilla varustetut tornit näkyvät kauas. Sähköntuoton maksimoimiseksi ne pystytetään muuta maastoa korkeammalle. 
 
Tuulisella säällä voimaloiden humina kantautuu kilometrien päähän. (LM-HäSa)

 

Asiasanat