Uutiset

Suuri salaisuus

Lepaan puutarhaoppilaitoksen piharakennuksessa kalisee, rymisee ja paukkuu. Täällä on tehty jo toista kuukautta suomalaista tosi-tv:tä, Suurta seikkailua. Suuri seikkailu on vielä suuri salaisuus, mutta ei kauan. Kilpailukoordinaattori Hannu Aaltosen mielestä seikkailun synnyttämiseen tarvitaan kovaa työtä, ei luovuutta.

Tavallisin lause, jonka Suuren seikkailun yhteydessä on: Kyllä Hane hoitaa! Hane eli Hannu Aaltonen (vas) on tehnyt Suurta seikkailua sen alusta eli vuodesta 2001 asti. Hane testaa seikkailun asujen turvallisuutta Seikkailu Oy:n Mikko Nikkisen kanssa.

Jos joku kuvittelee, että Suuren seikkailun synnyttäminen on suurta seikkailua, on hän väärässä. Tottakai miekat, kilvet ja kypärät kalisevat näyttävästi jo nyt Hämeenlinnan seudulla, sillä sijoittuuhan seikkailusarja ritariaikaan. Aaltopellistä tehty varasto ja miekkailijan topakka ärähdys liian kankeasta miekkailuhanskasta hälventävät kuitenkin mystiikan.

– Jos käytettäisiin jääkiekkoilijan hanskaa. Voisihan sen keskiaikaistaa, paikallinen keskiajan asiantuntija Jaakko Suvivuo ehdottaa ja aiheuttaa tekijöiden keskuudessa ideamyrskyn.

Hämeen Matkailun ja tuotantoyhtiö Fremantle Entertainmentin yhteisponnistuksena Kanta-Hämeessä syntyvä Suuri seikkailu on rankkaa ja kiireistä työtä. H-hetki eli toukokuun 16. päivä tulee nopeasti.

Maallikko ei televisiosarjan valmisteluja huomaa. Mediamylly pyörähtää käyntiin vasta parin viikon kuluttua, kun sarjan 16 seikkailijaa julkistetaan Hämeenlinnassa. Tuohon asti Suuri seikkailu on suuri salaisuus. Esimerkiksi Hattulassa valmistuneet laitteet pidetään uteliailta piilossa, etteivät kilpailijat saa niistä tietoa etukäteen.

– Me teemme viihdettä. Viihde ei synny luovuudella, vaan tekemällä, kilpailukoordinaattori Hannu Aaltonen korostaa.

Suuren seikkailun kokenut monitoimimies tietää, ettei seikkailusarjan esituotannosta revitä suuria otsikoita. Ympäristönsuojelu, yhteistyö paikallisten kanssa ja turvallisuuskysymykset ovat näkymätöntä työtä. Ilman niitä ei olisi kuitenkaan ohjelmaakaan.

– Kaiken pitää näyttää hyvältä katsojan silmässä, viihdyttää. Se vaatii tarkkaa suunnittelua ja taustatyötä. Seikkailusarja pitää miettiä etukäteen kuva kuvalta.

Kanta-Häme on haaste
Suuri seikkailu on Suomen ensimmäinen ja katsotuin seikkailusarja, jota on esitetty MTV3:ssa vuodesta 2001 lähtien. Ensimmäiset kaksi vuotta sarjaa tehtiin Posiolla, sitten Kolilla ja viime vuonna Uudenkaupungin ja Kustavin saaristossa. Hannu Aaltosen mielestä Kanta-Häme on Suuren seikkailun tekijöille valtava haaste

– On täälläkin upeaa maisemaa, mutta se on rakennetun ympäristön keskellä, länteissä. Täällä maisemaa täytyy hakea enemmän kuin esimerkiksi Kolin erämaassa.

Hannu Aaltonen ja sarjan turvallisuudesta vastaava Mikko Nikkinen Seikkailu Oy:stä ovat varmoja, että heidän näkemyksensä Kanta-Hämeestä poikkeaa asukkaiden näkemyksestä.

– Uskon, että paikalliset katsojat hämmästyvät siitä, mitä kaikkea täältä löytyy. Omalle lähiympäristölle sokeutuu.
Suuren seikkailun valmistelut alkoivat jo viime syksynä.

Aaltonen, Nikkinen ja Hämeen Matkailun osaajat rämpivät eteläisen Hämeen metsissä etsimässä sopivia kuvauspaikkoja. Sokkona eivät helsinkiläiset metsiä tarponeet, vaan jokaisesta alueen kunnasta oli apuna koordinaattori.

– Tarvitsemme paikallisia ihmisiä ja yrityksiä. Ei siitä mitään tulisi, että me stadilaisina tulisimme tänne omin päin herrastelemaan. Olemme liikkeellä nöyrinä.

Kun kuvauspaikat saatiin loppuvuodesta valituksi, alettiin hioa organisaatiota ja etsiä paikallisia osaajia avuksi tuotantoon. Aaltonen arvioi, että kaiken kaikkiaan tuotanto työllistää alueella satoja, ehkä jopa 500 henkeä.

Lepaa on pääpaikka
Suurta seikkailua sen alkumetreiltä asti tehnyt Aaltonen on paljon vartija. Hän on sarjan pääkuvaaja, mutta vastaa myös kilpailuista sekä yleisilmeestä. Aaltosen pitää osata katsoa, miten usein pitkäpiimäisestä ähkimisestä tehdään hyvä ohjelma. Hän tekeekin koko ajan kuvakäsikirjoitusta, jossa jokaiselle kilpailulle on määritelty enimmäispituus.

– Ei kannata tehdä kilpailuja liian vaikeiksi, muttei myöskään liian helpoiksi. Kilpailujen on oltava sellaisia, että ne vangitsevat katsojan mielenkiinnon.

Käytännössä tämä tietää sitä, että Hannu Aaltosen poninhäntä heiluu kaikkialla, missä Suurta seikkailua tehdään. Hän ei silti halua ottaa kunniaa itselleen.

– Ennen kaikkea tämä on käytäntöä ja tiimityöskentelyä. Mikään ei onnistu yksin.

Koskaan ei ole niin kiire, ettei naurulle olisi aikaa.

Juuri käytännöllisyys sanelee Suuressa seikkailussa paljon. Kun laitteet on saatu valmiiksi, siirretyksi jonnekin päin Kanta-Hämettä, maisemoiduiksi ja 16 seikkailijan joukko paikan päälle, alkaa varsinainen työ.

– Sarjaa tekee reaaliajassa 50 henkeä. Näin ison tekijäjoukon majoittaminen vaatii paljon ja paikan on oltava sellainen, että sieltä pystyy siirtymään nopeasti kuvauspaikalle. Me majoitumme Lepaalla, josta pääsee nopeasti paikasta toiseen.
Suuri seikkailu on kovaa työtä. Sarja kuvataan aamupäivällä ja tehdään lähetyskuntoon 6-8 tunnissa. Tekijätiimin on onnistuttava työssään joka päivä.

Melkein hullun hommaa
Parhaillaan Lepaan puutarhaoppilaitoksessa tehdään vauhdilla sarjassa käytettäviä laitteita ja rakennelmia. Kaikki testataan huolellisesti. Mitään ei voida jättää sattuman varaan ohjelmassa, jota seuraa hyvässä lykyssä jopa miljoona katsojaa.

– Vaikka kuinka yrittäisimme saada kaiken hyvissä ajoin valmiiksi, jää yleensä aina joku asia viime tippaan.

Suuressa seikkailussa tapahtuu nyt monta asiaa samaan aikaan. Perinnerakentajat Reino Halin ja Kari Rauha pystyttävät tuotantoyhtiön ideoimia laitteita ja vapaaehtoiset keräävät luonnosta niihin materiaalia. Kaupasta ostetaan vähän.

Perinnerakentajat Kari Rauha ja Reino Halin ovat paljon vartijoita, sillä he tekevät Suuren seikkailun laitteet.

– Vaikka Suuri seikkailu onkin nyt keskiajalla, ei sarjan laitteita voida tehdä keskiaikaisiksi. Siihen ei kerta kaikkiaan riittäisi aika. Vanhoja hirsiä käytetään vain, koska uudet painaisivat neljä kertaa enemmän. Tämä on luovien ratkaisujen tekemistä, Kari Rauha miettii.

Aaltosen päivät ovat työteliäitä. Tulevaisuudesta hän tietää vain sen, että pääsee juhannukseksi kotiin. Silti hän ja moni muu sarjan työllistämä haluaa olla vuodesta toiseen mukana.

– Suuri seikkailu on valtava haaste etenkin meille kuvaajille. Ehkä se saa meidät pysymään mukana vuodesta toiseen.

Tekijäporukka on hitsautunut yhteen. Jonkin sortin hulluutta ja huumoria tarvitaankin, kun rämpii hyvässä lykyssä kaatosateessa kuvaamassa ohjelmaa päivästä toiseen. Nirppanokat eivät kestä.

– Niin, mehän olemme kuin suuri perhe ja halaamme aina toisiamme päivän päätteeksi, seikkailun takaajat heittävät vinosti hymyillen. (HäSa)

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic