Kanta-Häme Uutiset

Suurin osa hämeenlinnalaisista kaupunginvaltuutetuista kriminalisoisi maalittamisen

Kokoomuksen Anni Puntila kertoo, miksi hänen kantansa poikkeaa enemmistöstä
Grafiikka: Soile Toivonen

Etenkin virkamiehiin kohdistuvan maalittaminen on tutkimusten mukaan lisääntynyt selvästi viime vuosina. Ongelman myötä esiin on nostettu myös maalittamisen kriminalisoiminen.

Poliisihallitus, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja käräjäoikeuksien laamannit jättivät kesäkuun puolivälissä oikeusministeriölle lainsäädäntöesityksen viranomaisten maalittamiseen puuttumiseksi. Esitystä tukevat muun muassa Suomen Poliisijärjestöjen liitto ja Suomen Lakimiesliitto.

Nykylainsäädännön ei katsota suojaavan riittävästi maalittamiselta.

 

Hämeen Sanomien kyselyyn vastanneista kaupunginvaltuutetuista suurin osa oli sitä mieltä, että maalittaminen pitäisi kriminalisoida.

Maalittamista pidettiin muun muassa rikokseen yllyttämisenä, ja lain todettiin tunnistavan huonosti uuden teknologian ja sosiaalisen median mahdollistamat vaikuttamiskeinot, joihin maalittaminenkin lukeutuu.

Anni Puntila (kok.) oli enemmistöstä poiketen kyselyn mukaan sitä mieltä, että maalittamista ei tulisi kriminalisoida erikseen.

Hän nostaa esiin maalittamisen toteennäyttämisen ja määrittelyn vaikeuden. Sama kysymys heijastui myös joidenkin kriminalisoinnin kannattajien vastauksissa.

– Mielestäni asiasta on tärkeää puhua, ja maalittaminen on myös ehdottoman väärin. Mietin kuitenkin, miten lakiin pystyttäisiin rakentamaan ilmiölle tarpeeksi tarkat kriteerit, jotta tutkinnat kohdistuisivat oikeisiin tapauksiin.

Lue myös: Internet teki ihmisistä tikkatauluja – Vihaposti ja maalittaminen näkyy myös hämeenlinnalaisten kaupunginvaltuutettujen elämässä