Uutiset

Suurkoulut tulevat – Suomen peruskouluverkko voi harventua 20 vuodessa lähes puoleen nykyisestä ja Hämeenlinnassa se voi tarkoittaa seitsemän koulun lopettamista

Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Kainuussa vähennys saattaa olla jopa 60–70 prosentin luokkaa.
Syksyllä ratkeaa, jäävätkö Myllymäen koulurakennukset lähivuosina vaille oppilaita kuten nyt koronan kourissa. Kuva: Riku Hasari
Hämeenlinnassa Myllymäen koulun tulevaisuus on pitkään ollut vaakalaudalla. Arkistokuva: Riku Hasari

Jos kehityksen annetaan jatkua nykyisen kaltaisena, Suomessa saattaa olla vuonna 2040 lähes 50 prosenttia vähemmän peruskouluja kuin nyt. Tämä käy ilmi Opetushallituksen tiistaina julkaisemasta selvityksestä.

Käytännössä verkon harveneminen johtaa koulujen koon kasvuun. Opetusyksiköitä on entistä vähemmän ja ne ovat entistä suurempia.

Peruskouluja on nyt noin 2 300. Vuodesta 2000 niiden määrä on jo vähentynyt 42 prosentilla. Peruskouluasteen erityiskouluja kehitys on koetellut vielä radikaalimmin. Niitä on nyt peräti 74 prosenttia vähemmän kuin 20 vuotta sitten.

Hämeen Sanomien uutispäällikkö Susanna Kinnari kirjoitti toukokuussa kolumnissaan, että Hämeenlinnassa tämä tarkoittaisi karkeistettuna sitä, että nykyisestä 22 peruskoulusta lakkautettaisiin vuoteen 2030 mennessä 7 peruskoulua.

Jättikouluja on jo nyt sata

Määrällisesti eniten peruskouluverkkoa on karsittu Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa. Sen sijaan prosentuaalisesti koulukato on koetellut tuntuvimmin Etelä-Karjalaa ja Etelä-Savoa.

Luonnollista on, että lakkautukset ovat kohdistuneet pieniin kouluihin. Vuosituhannen vaihteessa Suomen peruskouluista 40 prosenttia oli alle 50 oppilaan opinahjoja. Nyt niiden määrä on 20 prosentin luokkaa.

Vastaavasti suuria yhtenäiskouluja on aikaisempaa enemmän. Toissa vuonna maassa toimi jo yhdeksän yli tuhannen oppilaan peruskoulua. Yli 700 oppilaan kouluja oli toissa vuonna sata. Vuosituhannen alussa niitä oli vain 13.

Asiaan voidaan toki vaikuttaa

Oletus peruskouluverkon puolittumisesta perustuu Opetushallituksen selvityksen jyrkimpään arvioon.

Siinä kehityksen oletetaan jatkuvan nykyisellään vuoteen 2040 asti. Se johtaisi opetusyksiköiden määrän hupenemiseen 46 prosentilla.

Toisessa laskelmassa ennakoidaan, että kehitystä koetetaan hillitä erilaisilla toimilla joko kansallisesti tai alueellisesti. Tällöin vähennystä olisi kenties vain 37 prosenttia.

Lievimmässä skenaariossa toimien oletetaan olevan siinä määrin tuntuvia, että peruskouluverkko harvenisi ainoastaan 23 prosentilla. Opetushallituksen opetusneuvos Kari Nyyssölä ei pidä tätä vaihtoehtoa kuitenkaan realistisena.

– Koulujen määrä jatkaa todennäköisesti joka tapauksessa pienenemistään ainakin lähitulevaisuudessa, Nyyssölä muistuttaa Opetushallituksen tiedotteessa.

– Tällä hetkellä todennäköisimmältä näyttää keskimmäinen laskelma. Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat suuresti siihen, millaiseksi kouluverkko lopulta muodostuu.

Lapsia ei synny tarpeeksi

Kehityksen taustalla on useita tekijöitä. Yksi on perusopetuksen oppilasmäärä. Se oli toissa vuonna noin 550 000. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 sen ikäisiä oppivelvollisia on enää noin 425 000.

Syitä ja seurauksia ovat katsantokannasta riippuen myös muun muassa kuntien taloustilanne sekä väestökehityksen, kaupungistumisen, digitalisaation ja työn murroksen kaltaiset megatrendit. Selvää joka tapauksessa on, ettei koulukato ainakaan edistä haja-asutusalueiden eikä edes keskikokoisten taajamien elinvoimaisuutta.

Opetushallituksen ennakoinnin mukaan koulujen määrä vähenee seuraavien 20 vuoden aikana eniten Pohjanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Niissä vähennys voi olla jopa 60-70 prosentin luokkaa.

Lievimmin trendin oletetaan kohtelevan Uuttamaata ja Ahvenanmaata. Edellisessä kouluverkko hupenisi alle 25 prosentilla ja jälkimmäisessä vain noin 10 prosentilla.

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic