Uutiset

Suurkuntaprosessi kiintoisa tutkimusaihe

Hämeenlinnan seudulla aiotaan ottaa kaikki hyöty irti alkamassa olevista neuvotteluista, jotka tähtäävät viiden kunnan yhdistymiseen suur-Hämeenlinnaksi vuoden 2009 alussa.

Kaupunki on sitoutunut maksamaan puolet Tampereen yliopiston kunnallistalouden professuurista. Viiden kunnan neuvottelut ja yhteiset tavoitteet tarjoavat monipuolisen aineiston myös akateemiselle tutkimukselle.

Kyse on ainutkertaisesta tilanteesta. Viiden kunnan liitoskaavailut ovat Suomessa perin harvinaisia, elleivät peräti ainutkertaisia ainakin toistaiseksi.

Kukaan ei luonnollisestikaan vielä tiedä, mitä tuleman pitää. Työ on vasta alussa, sillä toistaiseksi on päätetty vasta laajan ja kunnalliselämän ytimiin menevän selvitystyön käynnistämisestä.

Tutkijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta kuntaliitos on kiintoisa aihe jo siksi, ettei valmista käsikirjoitusta eli kokemuksia vastaavasta prosessista ole olemassa. Kukaan ei ole varoittamassa mahdollisista virheistä, joita vääjämättä syntyy, kun operoidaan uuden ja oudon asian vaiheilla.

Kun kuntaliitoksen neuvotteluvaihe, päätöksenteko ja niitä vihdoin seuraava täytäntöönpano kirjataan ja analysoidaan tieteellisin menetelmin, syntyvä aineisto on hyvä kokonaisuus, josta perässä tulevat uudistajat varmasti hyötyvät.

Neuvotteluosapuolten kannattaa olla liikkeellä avoimin ja myös nöyrin mielin. Hyvä lopputulos ei synny sanelupolitiikalla, suuremman oikeudella, ei myöskään täpärin äänestystuloksin. Liitosesityksestä on tultava niin hyvä ja houkutteleva, että jokainen viisikon jäsen voi sen hyväksyä.

Suomen kuntaväki odotti ehkä liikaa hallituksen esitykseltä kuntauudistusta linjaavalta puitelailta. Se ei kuitenkaan anna valmiita vastauksia, vaan kuntien on ne itse löydettävä. Puitelaki paaluttaa suuret linjat, mutta ei uppoudu yksityiskohtiin.

Hämeenlinnan seudulla odoteltiin täsmennystä myös kuntajakolakiin ja erityisesti siihen, vaaditaanko liitoskunnilta yhteistä maarajaa. Ongelma konkretisoituu Kalvolassa, jolla ei ole yhteistä rajaa muiden liitoskuntien kanssa. Hattula, joka jäi pois suurkunnasta, on kuitenkin ilmaissut valmiutensa neuvotella sellaisesta ratkaisusta, jossa Hattula ei ole esteenä naapuriensa tavoitteille.

Mahdolliset vähäiset alueliitokset kunnasta toiseen tuntuvat perin keinotekoisilta vippaskosteilta, mutta niihin on turvauduttava, sillä lakia on kaikissa oloissa noudatettava.

Kuntien monipuolisten toimintojen yhdistäminen, kansanvaltaisen päätöksenteon varmistaminen ja erilaisten hallintokäytäntöjen, kunnalliskulttuurien nivominen yhdeksi kokonaisuudeksi on mittava tehtävä. Uusi suurkunta syntyy jos on syntyäkseen lukuisten yritysten ja erehdysten kautta. Niitäkin on siedettävä.

Viisikko ei voi tyystin unohtaa neuvotteluista pois jääneitä Janakkalaa, Hattulaa ja Lammia. Eivät ne seudun kartalta ole mihinkään kadonneet.

Keskeistä heti työn alkuvaiheessa on osapuolten välisen luottamuksen rakentaminen. Ilman sitä ei tulosta synny. Oikoteitä ei ole olemassa, pikavoittoja ei tunneta.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic