Uutiset Helsinki

Suurlähettiläs: Sri Lankan iskut vaikuttavat ulkopuolisen ryhmän hyökkäykseltä, jossa kohteena ovat länsimaat

Lapsisotilaiden ja siviiliuhrien täyttämän, vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan jälkeen Sri Lankassa on ollut melko vakaata, sanovat tutkija ja suurlähettiläs. Sunnuntain iskujen kohteet eivät vaikuta maan sisäisten ryhmien välisiltä. Viime vuonna maassa nähtiin levottomuuksia muslimien ja buddhalaisten välillä, mutta myös kristittyjä on uhkailtu.
Sri Lankaan on julistettu ulkonaliikkumiskielto, joka astui voimaan välittömästi. Yksi kahdeksasta räjähdyksestä tapahtui turistien suosimassa hotellissa Grand Cinnamonissa pääkaupunki Colombossa. Kuva: M.A. PUSHPA KUMARA
Sri Lankaan on julistettu ulkonaliikkumiskielto, joka astui voimaan välittömästi. Yksi kahdeksasta räjähdyksestä tapahtui turistien suosimassa hotellissa Grand Cinnamonissa pääkaupunki Colombossa. Kuva: M.A. PUSHPA KUMARA

Sri Lankan iskut vaikuttavat hyökkäykseltä länsimaita kohtaan, arvioi Suomen Etelä-Aasian kiertävä suurlähettiläs Harri Kämäräinen.

– Kun iskujen kohteena ovat hotellit ja katoliset kirkot, ensivaikutelma on, että tekijänä saattaisi olla jokin Sri Lankan ulkopuolinen ryhmä, joka pyrkii saamaan huomiota ja aiheuttamaan sekasortoa ja kaaosta, Kämäräinen sanoo.

Sri Lankassa on tapahtunut sunnuntaina kahdeksan räjähdystä katolisissa kirkoissa ja hotelleissa.

Maan viranomaiset ovat kertoneet, että ainakin osassa iskuista asialla oli itsemurhapommittajat. Mikään taho ei ole tähän mennessä ilmoittautunut iskujen tekijäksi.

– Iskujen kohteeksi valitut hotellit ovat ulkomaisten suosimia, ja ne ovat pääkaupungin Colombon kenties tunnetuimmat ja suurimmat. Tämä sekä katoliset kirkot kohteena viittaisivat siihen, että on haluttu iskeä länttä vastaan.

Vaikutelmaa vahvistaa Kämäräisen mukaan se, että Sri Lankasta on tullut viime vuosina suosittu ulkomaisten turistien keskuudessa.

Iskut eivät vaikuta Sri Lankan etnisten tai uskollisten ryhmien väliseltä, arvioi kansainvälisen politiikan tutkija Milla Vaha, joka oli maassa tutkijavaihdossa vuosina 2016–2017.

– Kun kohteena on katolisten kirkkojen lisäksi turistihotelleja, on vaikea nähdä, että iskujen kohteena olisi yksin jokin etninen tai uskonnollinen ryhmä.

Iskujen ajoituksella pääsiäisen messuihin on Vahan arvion mukaan haettu ainakin mahdollisimman suurta huomiota.

 

Lue myös: Uusia räjähdyksiä Sri Lankassa, kuolleita jo yli 160, loukkaantuneita yli 400 – Tämä kaikki iskuista tiedetään nyt

 

Lapsisotilaita ja siviiliuhreja

Sri Lankan verinen sisällissota päättyi lähes tasan kymmenen vuotta sitten.

Yli 25 vuotta kestäneen sodan aikana kuoli ainakin 100 000 ihmistä, joista huomattava osa oli siviilejä – varsinkin naisia ja lapsia.

Sodan raakuutta kuvaa myös se, että molemmat osapuolet käyttivät lapsisotilaita taistelijoina.

Pääasiallisina osapuolina sodassa olivat separatistiset Tamilitiikerit ja Sri Lankan hallinnon armeija, joka on singaleesivoittoinen. Ennen sotaa tamilit alkoivat vaatia itsenäisyyttä tamilienemmistön asuttamaan Sri Lankan pohjoiseen ja itäiseen osaan.

– Sodan jälkeen tilanne Sri Lankassa on ollut jopa yllättävän vakaa, tutkijatohtori Vaha sanoo.

– Varsinaisia iskuja ei ole ollut viime vuosina, mutta maan jälleenrakentamisessa vallitsee kärjistetysti sanottuna “voittajan oikeus”.

Se merkitsee esimerkiksi sitä, että maan suurimman etnisen ryhmän, singaleesien ja tamilivähemmistön välillä on selvä taloudellinen kuilu.

Tamilien aiemmin hallussa pitämä Sri Lankan pohjoisosa on muuta maata vähemmän kehittynyt, ja armeijalla on alueella yhä vahva läsnäolo.

Myöskään sodan loppuhetkien raakuuksista ei ole vielä tehty puolueetonta selvitystä, eikä maahan ole päästetty puolueettomia tutkimusryhmiä selvittämään asiaa, Vaha sanoo.

Kirkkoihin iskeminen poikkeaa viime vuosien levottomuuksista

Viime vuosina levottomuudet ovat olleet etupäässä muslimien ja buddhalaisten välisiä.

Keväällä 2018 maahan julistettiin hetkeksi poikkeustila näiden ryhmien välisten yhteenottojen jälkeen.

Buddhalaiset hyökkäilivät tuolloin muslimien koteihin, kauppoihin ja moskeijoihin. Hyökkäyksiä edelsi välikohtaus, jossa musliminuoret tappoivat buddhalaismiehen.

Viime vuonna buddhalaisryhmät sanoivat myös, että muslimit ovat pakkokäännyttäneet ihmisiä islaminuskoon.

Kristilliset ryhmät puolestaan kertovat, että radikaalit buddhalaismunkit ovat painostaneet ja uhkailleet viime vuosina Sri Lankan kristittyjä.

Vaikka konfliktit näyttävät etnisten ryhmien välisiltä, maan poliittinen tilanne on Vahan mukaan monimutkaisempi.

– Etniset ryhmät ovat osin hyvin häilyviä, ja lisäksi uskontokunnat muodostavat rajoja ryhmien sisällä.

Sri Lankan suurin etninen ryhmä on singaleesit, joita on noin kolme neljännestä väestöstä. Tamileja on runsaat 15 prosenttia maan asukkaista. Singaleesit ovat pääasiassa buddhalaisia ja tamilit hinduja.

– Kristittyjä on jonkin verran kaikissa Sri Lankan etnisissä ryhmissä. Kristityillä on ollut maassa jonkinlainen rooli sillanrakentajina eri ryhmien välillä, Vaha sanoo.

Esimerkiksi pääkaupungissa kristilliset kirkot tekevät Vahan mukaan uskontokunnat ylittävää yhteistyötä.

Sikäli iskut kirkkoihin poikkeavat maan sisäisten ryhmien tavanomaisista jännitteistä.

Suurlähettiläs Kämäräinen huomauttaa lisäksi, että maan hallinto on puuttunut Sri Lankan sisäisten ryhmien jännitteisiin viime vuosina ripeästi.

– Etnisissä ja uskonnollisissa väestönosissa on jonkinlaisia ääriryhmiä, mutta ne ovat melko pieniä, eivätkä ne ole juuri päässeet pinnalle, Kämäräinen sanoo.

Kokonaiskuvassa sisäiset jännitteet ovat olleet vähäisiä ja maan tilanne vakaa, Kämäräinen kiteyttää.

 

Lue myös: Uusia räjähdyksiä Sri Lankassa, kuolleita jo yli 160, loukkaantuneita yli 400 – Tämä kaikki iskuista tiedetään nyt