Uutiset

Suuruudistus arveluttaa autokouluja

Jasmiina Kallijärvellä on selvä käsitys siitä, missä hänellä on parannettavaa.

– Auton käsittelyssä. Ajo-opettaja on huomauttanut, että esimerkiksi vaihdetta vaihtaessa katse käy vaihdekepissä. Tekisi hyvää harjoitella lisää, ajaa vaikka ympyrää jossain rauhallisessa paikassa, autokoululainen sanoo.

Kemiläisen autokoulun nurkassa surraa ajosimulaattori, jolla on voinut jo pitkään suorittaa pimeän ajon kurssin.

Viime kuussa CAP-ketju sai kokeiluluvan järjestää myös puolet varsinaisen ajoharjoittelun tunneista simulaattorilla. Aluepäällikkö Ilkka Nielsenin mukaan ketju voi digitekniikalla painaa ajokortin hintaa alaspäin.

– Simulaattoria käyttämällä perusvaihe maksaa meillä tällä hetkellä 1 068 euroa, Nielsen kertoo.

Autokoululiiton tuoreen vertailun mukaan maan keskihinta on 400 euroa kalliimpi.

Etäopetus ja simulaattorit yleistyvät jatkossa, mikäli liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) vie suunnittelemansa uudistukset läpi. Ministeriössä on vireillä säädöshanke, jolla on tarkoitus alentaa ajokortin hintaa ja joustavoittaa kuljettajaopetusta.

Ajokortin suorittamisessa on nykyään jo kolme vaihetta, ja koulutus on tarkkaan säänneltyä. Opetuksen minimimäärät ja keskeiset sisällöt on raamitettu opetussuunnitelmalla, mutta oppimismenetelmissä on valinnanvaraa.

Esimerkiksi teoriatunteja voi suorittaa etänä.

LVM:n uudistusta koskeva muistio on lausuntokierroksella, mutta se ei vielä sisällä varsinaisia muutosesityksiä. On silti selvää, että ministeriö löysäisi sääntelyä ja kääntäisi painopisteen tutkintoon.

Kortin saaminen riippuisi siis käytännössä nykyistä enemmän teoria- ja ajokokeen läpäisemisestä. Tällä hetkellä reilut 70 prosenttia opiskelijoista läpäisee ajokokeen ensi yrittämällä. Tutkintopainotteisissa maissa osapuilleen joka toinen reputtaa ensimmäisen ajokokeensa.

Teoriakokeen läpäisee kerralla lähes 85 prosenttia opiskelijoista.

Uudistuksen huolenaihe on liikenneturvallisuus.

Nyt kaikille autokoululaisille opetetaan samat tiedot ja taidot, mutta Autokoululiiton puheenjohtajan Jarmo Jokilammen mukaan olennaisempaa on, että samalla kaikkien nuorten korkeamman tason valmiudet paranevat. Se tarkoittaa muun muassa ajotehtävän hallintaa, elämäntapaa, riskien tunnistamista ja kuljettajan kykyä hallita itseään.

Liikennepsykologi Mika Hatakkaa mietityttää opetuksen sirpaloituminen. Jos niin käy, opetuksen tehokkuus voi kärsiä ja sen suunnitelmallinen ohjaaminen vaikeutuu. Myös Hatakan mielestä tutkintopainotteisen mallin suurin haaste on saada ihmiset miettimään motiivejaan ja tyyliään liikenteessä.

– Monella riskikuskeista ei ole vikaa liikennesääntöjen tuntemisessa. Ongelmat ovat muualla.

Kokeneen opettajan Ilkka Nielsenin mielestä pelkkä tutkinto ei riittäisi asennekasvatukseksi.

– Onneksi nykynuoret ovat fiksuja. Koko ajan vähemmän tarvitsee pelätä miten he käyttäytyvät kortin saatuaan. Liikenneraivoajat ovat tosi harvoin nuoria.