Uutiset

Symbolit yrittävät yliotetta viikonpäivistä

Olemme palanneet 800 vuotta taaksepäin, kun riimusauvoissa käytetyt symbolimerkinnät viikonpäiville ovat palanneet takaisin uudistuneessa muodossa. GraphiTime-symbolit ovat uusi aluevaltaus kalenterikulttuurissa ja arjen päivämerkinnöissä. Numeroilla ei ole väliä – vain kuva riittää.

Kokkolalainen Antti Välikangas tutki vuoden ajan erilaisia symboleja, ajatuksena rakentaa uudenlainen almanakkasysteemi, jossa lukija ei sotkeutuisi numeroiden koukeroihin. Työkentällä oli tullut vastaan ongelma, jossa työvuorolistojen päivämäärien tulkinta vei yksinkertaisesti liikaa aikaa ja aiheutti turhaa päänvaivaa. Tarvittiin käytännöllisempi ja helpompi hahmottaa päivämäärät.

Kansainvälisissä työpaikoissa, joissa työskentelee ihmisiä eri kulttuureista ja maista, kieli on usein esteenä mutkattomalle kommunikoinnille. Kun käytetään ylikansallista numeronmerkitsemisjärjestelmää, voidaan taata ainakin se, että ollaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Selkeistä linjoista koostuvat GraphiTime-symbolit ovat yksinkertaisuudessaan kaikkien ymmärrettävissä.

– Geometria on ainoa (ala), joka on kaikissa kielissä ja kulttuureissa sama. Jopa viidakon intiaanit osaavat sen, sanoo Välikangas.

Yksi kulma: maanantai, kaksi kulmaa: tiistai…

Uusvanhoja symboleita on seitsemän, yhtä monta kuin viikonpäiviäkin, ja jokainen niistä on erilainen. Maanantain symbolissa on yksikulmainen symboli, tiistai merkitään kaksikulmaisella symbolilla, keskiviikossa on kolme kulmaa ja niin edelleen. Sunnuntain symboli on pyöreä pallo, joka viittaa aurinkoon (englanniksi Sunday = auringon päivä).

– Esimerkiksi jos viikko 19 on kolmion sisällä, niin heti tiedetään että on viikko yhdeksäntoista ja keskiviikko, Välikangas selventää.

Uusi merkintäjärjestelmä säästää myös aikaa. Logistiikan alalla, joka on GraphiTimen suosituin käyttäjäkunta, tavaroiden toimitusajat ja niiden tulkinta on helpottunut suuresti, kun väärinkäsitykset on pystytty aiempaa helpommin estämään.

Symbolit eivät tunnusta rajoja

Symbolimerkintätapa voi olla kätevä myös kotikäytössä. Symboleihin voi halutessa lisätä värejä. Maanantait punaisiksi, tiistai sinisiksi, keskiviikot oransseiksi ja niin edelleen. Kerran omaksuttuna järjestelmä tekee kalenterin tahdissa pysymisestä lasten leikkiä.

GraphiTimen tuotepäällikkö Pekka Räisänen on tehnyt töitä sen eteen, että uusi merkitsemiskäytäntö leviäisi mahdollisimman laajalle.

– Suomi on niin homogeeninen maa, että haluamme täysin toisenlaisesta maasta ja kulttuurista kokemusta. Seuraavaksi merkkijärjestelmä lähteekin valloittamaan Afrikkaa, sanoo Räisänen. (HäSa)

Kun aika kulki riimujen tahtiin

Jo ennen latinalaisten aakkosten maailmanvalloitusta ihmiset lukivat almanakkaa. Heidän välineensä pysyä ajan tasalla oli pitkä ja kapea, monikulmainen keppi, jota kutsutaan riimusauvaksi. Riimuja voitiin tosin raapustaa mihin tahansa sopivaan pintaan. Niitä nähtiin myös luunpaloissa, ruutisarvissa ja työkalujen varsissa.

Riimusauvan kalenteri koostui riimuista, jotka eivät suinkaan muodostaneet sanoja, vaan esittivät ajankulun symboleina. Jotta sauvaa osattiin lukea, täytyi hallita peruslaskutaito ja hieman loogista päättelykykyä. Riimusauvan lukutaitoa pidettiin Kaarle IX:n aikana jopa niin tärkeänä, että taidon opettajat saivat vero- ja asevelvollisuusvapauden.

Riimusauvoja käyttivät monet kansat Pohjois-Euroopassa, mutta yleisimmin ne tunnettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. On arveltu, että jokaisessa kylässä on ollut ainakin yksi riimusauvan käyttöön perehtynyt omistaja.

Varhaisimmat riimusauvat ovat peräisin 800-luvulta. Suomessa niiden käytön arvellaan alkaneen 1200-luvun paikkeilla. (HäSa)

Elina Ketola

Päivän lehti

29.5.2020