Uutiset

Syrjäytyminen alkaa alakoulussa

Suuri koulu, suuret luokat ja luokkien hajottaminen valinnaisryhmiin ennakoivat lapsille ja nuorille ongelmia tulevaisuudessa, sanoo professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Kun Ojoisten ja Normaalikoulun alakoulut yhdistetään, syntyy 600 oppilaan koulu. Keltikangas -Järvisen mukaan se on juuri rajalla, jota suurempi alakoulu on liian suuri.

Toisaalta pelkkä koulun koko ei muodosta riskiä, kunhan pysytään alle 600 oppilaan koulussa.

-Jos oppilaita on 300, 400 tai 500, ongelmia selittävät hieman eri tekijät. Mutta 600:aa pidetään juuri suuren koulun rajana, josta riskit alkavat, kertoo lasten ja nuorten hyvinvointiin, erilaisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn perehtynyt psykologian professori.


Seuraukset näkyvät jo lukiossa

Keltikangas-Järvisen mukaan riskit ovat juuri niitä, joita monissa Suomen kouluissa on nähtävissä parhaillaan: Lukioaika pidentyy, välivuodet lisääntyvät, opiskeluaika yliopistossa pitenee ja varsinkin poikien syrjäytyminen lisääntyy.

-Tutkimustietoa tästä on hyvin paljon muualla maailmassa, mutta Suomessa ei asiaa ole kovin paljon tutkittu. Suomessa tutkimukset ovat keskittyneet siihen, mikä yhteys koulun koolla on koulumenestykseen.

Syrjäytyminen alkaa alakoulussa. Tyttöjen ja poikien välinen ero kasvaa. Tytöt menestyvät hyvin ja pojat huonommin.

-Suomessa on nytkin länsimaiden suurin ero tyttöjen ja poikien menestyksen välillä. Oppilaiden keskiarvojen ero on yläasteella kokonainen numero tyttöjen hyväksi. Kuitenkaan siitä ei kanneta mitään huolta.

Mammutteja tehdään joka paikassa

Professori sanoo turhautuneesti, että suurkoulujen ongelmariskistä tuntuu olevan turha puhua. Tieto ei mene suomalaisille päättäjille.

-Joka ikisessä kaupungissa tehdään tällä hetkellä mammuttikouluja, ja on ihan sama mitä päättäjille sanoo.

Esimerkiksi Jyväskylässä toisen asteen koulutus on keskitetty koulutuskuntayhtymälle. Parhaillaan siellä mietitään, miten lukioita yhdistetään. Yhden vaihtoehdon mukaan Jyväskylässä olisi kaksi lukiokampusta, joissa molemmissa olisi 1200 opiskelijaa.

Keltikangas-Järvisen mukaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi ei pitäisi ainakaan suurentaa kouluja, koska ne lisäävät poikien putoamista kelkasta. Koulun kokoakin tärkeämpi on luokan koko ja erityisesti se, että luokka pysyy yhdessä.

-Muitakin riskitekijöitä on, mutta näillä voidaan osoittaa olevan yhteys syrjäytymiseen.


Pysyvyys hyvä, vaihtuvuus huono

Käytännössä suuressa koulussa on usein myös suuret luokat. Valinnaiset aineet aiheuttavat lisäksi sen, että luokat vaihtuvat usein. Vaihtuvuuteen hukkuvat pojat, jotka eivät ole kaikkein innokkaimpia koululaisia.

-Pysyvyys on yksi hyvä asia ja toisaalta vaihtuvuus on yksi riskitekijä, joka lisää nimenomaan poikien mahdollisuutta pudota syrjään.

Suuren koulun hyvänä puolena mainitaan usein nimenomaan, että suuressa on pientä enemmän valinnaisuutta. Keltikangas-Järvinen tyrmää olettamuksen. Kukaan ei ole kysy, mihin valinnaisuutta tarvitaan ja mitä hyötyä siitä tulee.

-Valinnaisuus aiheuttaa liian aikaisin vääriä valintoja. Tullaan lukioon ja tajutaan, että peruskoulun valinnat olivat vääriä. Niitä ei tarvittukaan ja se aiheuttaa sitä, että joudutaan täydentämään kursseja tai ei päästäkään sinne, minne ajatellaan.


Oppilas ei ole valmis valitsemaan

Professori sanoo, että ennen yliopisto-opintoja on laajaa valinnaisuutta parempi melko pieni, mutta riittävän laaja-alainen valinnaisuus.

-On kauniilta tuntuvaa puhetta, että jokainen saa keskittyä siihen, missä on vahva. Alle lukioikäisillä vahvuudet eivät kuitenkaan ole vielä muodostuneet niin selvästi, jotta oppilaat voisivat tietää, mitä he haluavat opiskella.

Yhteiskunta maksaa siitä, että päätöksenteko on kunnissa hajallaan eri sektoreissa. Koulua koskeva päätös tehdään koulusektorilla, mutta päätösten seurauksista joutuu ajan kanssa maksamaan ehkä mielenterveyssektori tai sosiaalisektori.

-Sitten silloin, kun maksun aika tulee, ei kukaan päättäjä ole enää maksamassa. Päättäjillä on vastuu vain sen hetken säätämisestä, kun heiltä vaaditaan säästämistä. Politiikan pitäisi olla laaja-alaista. (HäSa)

Menot