Syvyyksiin yltävät poraukset jatkuvat ensi kuussa Espoon Otaniemessä

Espoon Otaniemessä sijaitsevan geotermisen lämpölaitoksen poraustyöt jatkuvat jälleen ensi kuussa.

Porauskaluston pystytys alkoi työmaalle tämän viikon maanantaina. Pystytyksen on tarkoitus kestää kaksi viikkoa, kertoo St1 Deep Heatin tuotantojohtaja Tero Saarno.

Valmis pora tulee olemaan kokonaisuudessaan 52 metriä korkea, ja se tekee työnsä täysin äänettömästi ilman diesel-moottoreita.

– Käytämme Espoon sähköverkon sähköä, jonka ostamme vesisähkönä Fortumilta, Saarno tarkentaa.

 

Lue aikaisemmasta jutusta,
mitkä ovat todennäköisimmät syvän geotermisen energian tuotantoalueet Suomessa. 

 

Meneillään on Pohjoismaiden ensimmäinen pilottiprojekti, St1 Deep Heat, joka valmistuessaan tulee olemaan Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva lämpölaitos.

Otaniemen geoterminen lämpölaitos muodostuu kahdesta kallioperään poratusta reiästä, joista ensimmäinen on porattu täyteen 6,4 kilometrin syvyyteen jo viime vuoden lopulla.

– Toinen porattavista rei’istä on jo reilun kolmen kilometrin syvyydessä, ja sen on tarkoitus saavuttaa huippusyvyytensä tämän vuoden lopulla, Saarno kertoo.

 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

Keskimäärin päivän aikana voidaan porata sata metriä. Parhaimmillaan metrimäärä on kuitenkin ollut kolminkertainen.

Porausta tapahtuu kuitenkin vain noin joka kolmas päivä, sillä terän vaihto kestää kaksi päivää.

– Poraus Suomen graniittiseen kallioperään ei ole ollut mutkatonta, ja pora on jäänyt jumiin muutaman kerran, Saarno kertoo.

Valtaosa porauksesta on tehty paineilma- ja vesivasarateknologialla.

Vasaraporaus kuitenkin lopetettiin 4,5 kilometrin syvyyteen ja porauksia jatkettiin perinteisemmällä kiertoporaustekniikalla, kun kaivoa alettiin kääntää.

– Suomen kallioperässä kiertoporaaminen on kuitenkin hitaampaa, Saarno lisää.

 

 

Voimalan tarkoitus on valmistuessaan tuottaa lämpöä suoraan Fortumin kaukolämpöverkkoon.

Käytännössä geoterminen voimala koostuu kahdesta syvästä reiästä. Toisesta reiästä pumpataan vettä alas kallioperään, jossa se kuumenee kallioperässä luontaisesti olevan lämmön vaikutuksesta.

Kuuma vesi nousee ylös toisesta reiästä, ja syntynyt lämpö syötetään lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon.

– Lämpötila kuuden kilometrin syvyydessä on reilu 120 astetta. Pinnalle noustessa vesi jäähtyy muutaman asteen, Saarno lisää.

 

 

Valmis lämpölaitos tuottaa jopa 40 megawattia energiaa, joka vastaa kahdenkymmenentuhannen ihmisen lämmöntarvetta.

– Lämpöenergialla voidaan lämmittää kymmenen prosenttia Espoon alueen kaukolämpötaloista, Saarno kertoo.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, lämpölaitos on vuoden 2020 lämmityskaudella tuotannossa mukana.

 

 

Deep Heat on pilottiprojekti, joka onnistuessaan todistaisi, että vastaavaa tekniikkaa voitaisiin hyödyntää muuallakin Suomessa.

– Projekti on Pohjoismaissa ensimmäinen laatuaan. Tähän satsataan nyt rahaa ja aikaa, jotta opitaan mahdollisimman paljon ja tiedetään miten toimitaan jatkossa, Saarno lisää.

Valmistuttuaan geoterminen lämpölaitos ei juuri näy katukuvassa, sillä putket ovat syvällä maan alla ja maanpäällinen osuus mahtuu tontilla jo sijaitsevan lämpökeskuksen sisälle.

Pilottiprojektille Suomi on hyvä paikka, sillä Suomen kallioperä on niin kova ja kivinen.

– Jos poraus onnistuu täällä, se onnistuu todennäköisesti muuallakin, Saarno lisää. _HäSa