Uutiset

Syyllistämistä ilman näyttöjä

Epäily sikainfluenssarokotteen ja narkolepsiatapausten lisääntymisen yhteydestä sai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tekemään ainoan oikean ratkaisun. Asiantuntijaryhmä suosittaa rokotusten keskeyttämistä Pandemrix-rokotteella.

Tosiasiassa rokottaminen loppui jo ennen suositusta.

Sikainfluenssa – tarkasti sanottuna sen uhka ja kuvitellut seuraukset – sai aikaan Suomessa pienimuotoisen joukkohysterian, jonka synnyttämisessä oli osansa myös medialla.

Nyt hysteria nostaa päätään rokotekeskustelussa, jossa asiantuntijoiden tuntuu olevan vaikea pysyä tiukasti ja viileästi itse asiassa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylilääkäri Kari Lankinen sai maan neurologit suuttumaan väitteellä, että nämä jättivät ilmoittamatta rokotteen epäillyistä sivuvaikutuksista.

Lankisen tavoin myös THL:sta on epäilty, että lääkärit ovat jättäneet ilmoituksia tekemättä. Sen paremmin Fimean Lankisella kuin THL:llä ei ole kuitenkaan – ainakaan toistaiseksi – osoittaa yhtään tapausta lääkärin laiminlyönnistä.

Ääneen ajattelu yleisellä tasolla tyyliin ”ovatkohan lääkärit toimineet aina oikein” on näin herkässä asiassa lääkäreiden perusteetonta syyllistämistä.

Rokotteen sivuvaikutuksen toteaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Lehdissä on ollut tapauksia, joissa rokotettu on saanut oireita – tai sairastunut – vasta kuukausien päästä. Mistä lääkäri voi päätellä oireilla olevan yhteys rokotukseen? Potilaan lääkärikin on saattanut vaihtua.

Narkolepsia ei edes ole sivuvaikutus vaan harvinainen ja hankalasti todennettava sairaus!

Kaiken keskellä on unohtunut se tosiasia, miksi mahdollisia rokotuksen sivuvaikutuksia ei ole aiemmin huomattu: tapauksia on niin vähän! Jälkikäteen on helppo viisastella, että seuranta olisi pitänyt olla tarkempaa.

Syytösten kohteena on myös THL, jonka synniksi on laskettu muun muassa vähän tutkitun rokotteen ostaminen. Väite, että Pandemrix olisi vähän tutkittu, on pelkkä mielipide ilman tarkkaa näyttöä.

Arvostelussa unohdetaan vieläpä kokonaan lähtötilanne. Sikainfluenssa levisi kovaa vauhtia ja siksi myös rokotteen kehittämisellä oli kiire. Mitä virkaa olisi ollut rokotteella, joka olisi ollut valmis vasta kun influenssa olisi iskenyt suomalaisiin täydellä voimalla?

Lääkkeiden käytössä ja myös rokotuksissa punnitaan aina hyötyjä ja haittoja. Näin tehtiin myös sikainfluenssarokotuksissa. Tutkittavana on noin 15 narkolepsiaepäilyä, silti suomalaisten rokottaminen oli oikea ratkaisu, sillä näin pelastettiin ihmishenkiä.

Asiantuntijat suhtautuvat yhä hyvin epäillen väitteeseen, että rokotteella olisi esiin nostettuja sivuvaikutuksia. Asian perinpohjainen tutkiminen on välttämätöntä, nopeita tuloksia on kuitenkin turha odottaa.

Lääkkeiden sivuvaikutusten seurantaa on syytä päivittää. Tässä mielessä rokotekohusta on opetukseksi.