Kolumnit Uutiset

Syyllistämistalkoista rakentavaan dialogiin

Miltä elämä näyttää korkealta norsunluutornista katsottuna? No esimerkiksi tällaiselta: ”Mielestäni ammattiyhdistysliike on keskittynyt palkankorotuksiin, sen sijaan että he olisivat ajatelleet työpaikkoja ja sitä pientä varallisuutta, jota kaikilla suomalaisilla on – nimittäin omaa kotia”.

Maikkarille antamassaan haastattelussa Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh viittasi (13.8) ilmeisesti tehtaiden alasajoihin, mitkä ovat tappaneet työpaikkoja ja sen jälkeen laskeneet asuntojen hintoja entisillä teollisuuspaikkakunnilla.

”Jos oman kodin hinta laskee, niin siinä menee viidenkymmenen vuoden palkankorotukset.”

Konsernijohtajan esittämä näkemys on suosittu tietyissä piireissä. Ja tottahan se on, ettei omakotitalo Kaskisissa, Kemijärvellä tai Haminassa ole ollut entisissä hinnoissa tehtaiden hiljenemisten jälkeen.

Taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla ei ole riittävästi työtä tarjolla, joten väki valuu kohti kasvukeskuksia – jos sellaisia taantuma-Suomessa ylipäänsä on. Kuusi vuotta on menty enemmän tai vähemmän matalalentoa, eikä loppua valitettavasti näy.

Silti on hieman erikoista, että syypääksi Suomen taloussuohon löydetään toistuvasti ammattiyhdistysliike, palkankorotukset tai euro. Olisiko Nokian käynnistämä kännykkätehdas pystyssä Salossa, jos työntekijät olisivat suostuneet nollakorotuksiin vuodesta 2006 lähtien? Entäpä UPM:n paperitehdas Kajaanissa?

Paperitehtaan varjossa kasvaneen maallikon veikkaus on, että ei.

Nokia tyri kännykkäbisneksensä ihan itse Keilaniemen korskeissa kabineteissa, jossa suuret linjapäätökset tehtiin.

Ei tullut kosketusnäyttöä, ei taulutietokonetta, simpukkapuhelimissakin yhtiö oli pahasti myöhässä. Applen iPhonelle yhtiössä naureskeltiin ylimieliseen sävyyn. Ja ennen kaikkea softapuoli jäi jonnekin 1990-luvulle.

Paperitehtaan alasajokaan ei kovin helposti kytkeydy duunareiden palkankorotuksiin. Paperin kysynnällä, median rakennemuutoksella, energian hinnalla, logistiikkakustannuksilla ja vanhentuneilla koneilla on koviin päätöksiin paljon suurempi merkitys.

Syyllistämistalkoista pitäisi päästä nopeasti rakentavaan dialogiin. Suomi tarvitsisi kipeästi yhteiskuntasopimusta, mutta tämäntapaisilla avauksilla sopimuksesta ollaan jälleen askel pari kauempana.

Sitä paitsi Äänekoskelle suunnitellaan uutta biotuotetehdasta. Jätti-investointi kannattaa, kun tuotteilla on kysyntää.

Päivän lehti

4.4.2020