Uutiset

Syyllistävää puppua köyhyydestä

Suomessa on 700 000 köyhää, julistaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL.

Tilasto ei koskaan valehtele, mutta tilastoa voi käyttää valehteluun. Niin tehdään tälläkin kertaa, koska tuskin kukaan vaivautuu katsomaan luvun taakse.

Köyhyys on iskulause ja jostain kumman syystä sillä on sujuvaa syyllistää sinua, minua ja meitä kaikkia.

Sitähän tässä yritetään sanoa, että työtätekevät ovat syyllisiä köyhyyteen.

Tilaston laatiminen on helppoa. THL veti rajan 1 080 euroon. Jos aikuisen käteen jää kuukaudessa tätä vähemmän rahaa, hän on köyhä.

Heitetään luvusta rehellisyyden nimissä pois 120 000 opiskelijaa. Työuran alkua odottavan nuoren sullominen samaan tilastoon työttömän yksinhuoltajaäidin kanssa on irvokasta.

Opiskelijoille köyhyys on tilapäinen vaiva, sellainen, jonka voi kukistaa viemällä opiskelunsa maaliin mahdollisimman nopeasti.

700 000 köyhän joukko supistui 580 000:een.

Moniko 580 000 köyhästä on päihdeongelmainen, sitä ei tunnu tietävän kukaan.

Tilanne on ehkä niin tyly, ettei tätä saa sanoa ääneen: vakavasti päihdeongelmainen on yleensä köyhä.

Miksi Jeppe juo, sitä ei tiedä vieläkään kukaan. Joka tapauksessa niin kauan kuin hän juo työnteon sijaan, hän pysyy köyhänä.

Yhteiskunnan on tarjottava apua päihdeongelmiin, mutta ketään ei voi pakottaa raitistumaan, avaamaan tietä vaurastumiseen.

Ovatko päihteet 150 000 suomalaisen köyhyyden syy? Luku voi olla jopa liian pieni.

700 000 köyhän tilasto on kutistunut 430 000:een.

Työtätekevien ja yrittäjien syyllistämisen ase on hokema tuloerojen kasvusta. Lähtöruutu on pysyvästi se, että kehitys on kielteistä.

Työtä tehdään ankarasti ja yrittäjän työpäivä on pitkä. Mitä muuta tästä pitäisi seurata kuin palkinto ahkeroinnista, lisää tuloja ja tuloeroihin kasvua?

Että kovaa työtä pitäisi hävetä ja palkinto niistää veronkiristyksenä toisiin käsiin? Tässä ei suosita porkkanaa?

Köyhyyteen kuuluu käsite ”ei kannata tehdä töitä”. Aamulehti laski kannattavuuden rajaksi 1 400 euron kuukausiansiot.

Käsite on harhaa. Työnteko tänään kantaa hedelmää tulevaisuudessa. Ja päinvastoin: työn kiertäminen eristää yksilöä pysyvästi sivupoluille, köyhäksi.

Mitä on köyhyyspolitiikka, siitä kertoo suhtautuminen terveyskeskusten sairaanhoitajamaksuun. Sitä ei saa periä, koska se osuu köyhiin.

Köyhien suojelun nimissä maksusta on vapautettava kaikki, myös maksukykyiset. Seuraavaksi ihmetellään, miksi köyhien auttamiseksi ei ole rahaa!

Markku Peltonen

Päivän lehti

6.6.2020