Uutiset

Taantuma helpottaa kunnissa

Kunnat ovat toipuneet kansainvälisen talouskriisin aiheuttamasta taantumasta yllättävän ripeästi. Suomen Kuntaliitto kertoo, että tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana kuntien kassoihin on kilahtanut verotuloja yhteensä 6,6 miljardia euroa, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Kunnallisveroa on kertynyt 6,3 miljardia ja yhteisöveroja 346 miljoonaa euroa.

Mikäli tahti jatkuu koko vuoden saman suuntaisena, kunnat saavat verotuloja yhteensä 16,5 miljardia euroa, nelisen prosenttia edellisvuotta enemmän.

Myönteinen kehitys kertoo yritysten päässeen uudestaan kasvun vauhtiin. Kotimaiset investoinnit ja rakentaminen piristävät taloudellista toimeliaisuutta ja myös vienti vetää. Kun kansantalous on hyvässä vireessä, syntyy myös uusia työpaikkoja ja lomautukset ovat loppuneet.

Kuntien vahvistuneet kassat eivät toki ole yksinomaan uudelleen käynnistyneen kansantalouden kasvun ansiota. Moni kunta korotti viime syksynä veroprosenttiaan, eli käy kuntalaisten lompakoilla, mikä myös vaikuttaa verokertymään omalla painoarvollaan.

Suomessa on tällä hetkellä 342 kuntaa, jotka maksavat palkan noin 420 000 työntekijälle. Hallitusneuvottelut eivät ole oikein vielä alkaneetkaan eikä hallitusohjelman kuntapolitiikkaa koskevista kirjauksista, tulevan hallituksen tavoitteista, ole vielä yksityiskohtaista selkoa.

Jos ja kun uusi hallitus rakentuu kolmen suuren eli kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten varaan, tiedossa on ainakin kahden puolueen linjausten pääpiirteet. Niin kokoomus kuin sosiaalidemokraatitkin ovat valmiit vähentämään kuntien lukumäärää. Perussuomalaisten kansanedustajista ainakin osa on valmis vähentämään kuntien lukumäärää, mutta toisen suuntaisia ajatuksia on kuulunut. Tulevat hallituskumppanit ovat toistaiseksi korostaneet vapaaehtoisia liitoksia.

Puolisentoista vuotta voimassa oleva kuntien palvelurakennetta muokkaava Paras-hanke tarvitsee ehdottomasti jatkoa. Kuntakentällä on edessään suuria uudistuksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Erikoissairaanhoito ja erityisesti sen kustannukset ovat monelle pienelle kunnalle ylivoimaisen vaikeita asioita. Uuden hallituksen työlistan kärkipäässä on säätää uusi terveydenhuoltolaki. Siinä on syytä myös onnistua, sillä kysymys on kuntatalouden, mutta myös kuntalaisten näkökulmasta elintärkeästä palvelutuotannosta.

Alkuvuoden hyvän verokertymän ei pidä antaa hämätä. Kunnissa on edelleen jatkettava tuottavuustalkoita ja modernisoitava palvelurakennetta.

Verotulojen myönteinen kehitys voi kääntyä myös kuntia vastaan. Kun uusi hallitus joutuu todennäköisesti laatimaan myös leikkauslistoja, sen on tässä tilanteessa helppo karsia kunnille maksettavia valtionosuuksia. Tätähän kunnissa ei tietenkään haluta, mutta siihenkin kannattaa varautua.