Uutiset

Tähdenlentoja läheltä ja vielä lähempää

Suomen kylätoimintaihmiset tuntevat varmasti hämeenlinnalaisen Tarmo Palosen, joka pohtii kylätoiminnassa tuttuja läheisyyden ja yhteisöllisyyden teemoja myös aforismeissaan.

Palosen tuore aforismikirja Tähdenlentoja pilvisellä säällä on hänen ensimmäinen kaunokirjallinen teoksensa. Sitä ennen hän on kirjoittanut toistakymmentä tutkimusta ja kirjaa koulutustarkoituksiin.

– Työurani loppuvaiheessa syntyneistä teoksista hyvin moni liittyy kylien kehittämiseen, Suomen Kunnallisliitossa ja Kuntaliitossa 37-vuotisen uran tehnyt Palonen kertoo.

Palonen on ollut kylätoiminnan uranuurtaja yhdessä Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen professorin Lauri Hyvämäen kanssa. Yliopistolla ja Kunnallisliitolla oli yhteinen kylätoimintaprojekti.

– Kunnallisliiton silloinen johto oli myötämielinen kylätoiminnalle, vaikka se liiton kannalta oli epävirallista. Kunnallisliitossa päävastuualueenani olivat koko ajan kuntasuunnittelun kehittäminen ja elinkeinoasiat.

Aforismit yleensä palkittiin

Työelämässä ei Palosella ollut mahdollisuutta paneutua kaunokirjalliseen kirjoittamiseen, mutta aforismeja hän on kirjoittanut nuoresta asti. Hän sai Nuoren voiman liiton kirjoituskilpailuissa yleensä aforismeista ensimmäisiä palkintoja ja runoista kolmansia.

Mietelmiä ei vain ole julkaistu aikaisemmin kirjana. Yksi poikkeus on. Vuonna 1996 ilmestyneen EU:n subsidiariteettiperiaatteen toteutumista Suomessa käsittelevän Ihmisen ehdoilla -tutkimuksensa luvut hän aloitti aforistisilla lauseilla.

– Meni ehkä 30 vuotta, etten kirjoittanut mitään kaunokirjallista. Ajasta ei ole ollut kysymys, sillä yöllähän on aikaa. En pysty kirjoittamaankaan aforismeja kuin yöllä.

Aforsimikirjassaan hän käsittelee jälleen läheisyysperiaatetta, nyt luonnon, ihmisten yksilöllisen ja yhteisöllisen läheisyyden kannalta.

Hän pohtii ihmisten henkistä läheisyyttä ja toisaalta kahden ihmisen läheisyyttä. Hän kirjoittaa: ”Ihmistä voi rakastaa, läheisyyttä pitää elää.”

– Uskontoon suhtautumisestani voi tavallinen evankelisluterilainen ottaa itseensäkin. Lähetystyöstä ajattelen, että siinä toisia kulttuureja tuhotaan, Palonen sanoo.

Kylät tuttuja kuin Vennamolle

Suomen kylissä kiertämisen Palonen aloitti Hyvämäen kanssa 1976 käymällä 10 kylässä maan eri puolilla. Niissä kaikissa oli kylätoimikunta tai kyläyhdistys, joka toimii yhä tänään.

– Eräs MTK:n osastopäällikkö sanoi, että olen Suomen kyliä kiertänyt enemmän kuin kukaan. Vain Vennamo on kiertänyt enemmän.

Vertaaminen Veikko Vennamoon kertoo Palosesta paljon. Edesmennyt Suomen maaseudun puolueen perustaja ja puheenjohtaja kiersi ahkerasti maata ”unohdetun kansan” asialla.

Palonen toimi ennen muuttoaan Helsinkiin muun muassa aikaansaavana kunnanjohtajana Hollolassa. Salpakankaan alueen kaavoittaminen Lahden kylkeen oli hänen ideansa.

Kunnanjohtaja sai tehtäväkseen keksiä uudelle alueelle jopa nimen. Palonen johti Salpakankaan nimen Salpausselästä.

Kolme vuotta vetovastuuta

Hämeenlinnalainen Palosesta tuli, kun hän siirtyi eläkkeelle. Tavallaan se merkitsi myös paluuta kotiseudulle, koska hän on syntynyt Lammilla.

Tähän hän viittaa yhdessä aforismeistaan: ”Nykyisestä kodistani on lyhyt matka kaikkeen tarpeelliseen, myös menneeseen ja tulevaan.”

Politiikkaan meno ei Palosta ole kiinnostanut, mutta hän on ollut aktiivinen monissa yhdistyksissä. Hauhon Vihavuodessa hänet muistetaan Vihavuosi-yhdistyksen puheenjohtajana ja yhtenä sahan alueen pelastajana.

– Kun kolme vuotta raahasin Vihavuosi-yhdistystä perässä, sanoin, että nyt sitten joku muu saa ottaa vetovastuun.

Nykyisin hän on Hämeenlinna-Seuran puheejohtaja ja ilmoittaa aikovansa luopua tehtävästä ensi vuonna. Korkeintaan kolmen vuoden pesteistä yhdistyksen kuin yhdistyksen vetäjänä on tullut hänellä tapa. (HäSa)