fbpx
Uutiset

Tähtihetket vähissä Hollannin puheenjohtajakaudella

EU:ssa vaihtui torstaina isäntä, kun Hollanti aloitti puolivuotiskauden unionin puheenjohtajamaana. Pääministeri Jan Peter Balkenenden otti puheenjohtajan nuijan Irlannilta, jonka johtajuuskausi oli historiallinen EU:n laajennuttua kymmenellä uudella jäsenmaalla viime vappuna.

Irlanti teki pääministeri Bertie Ahernin johdolla suurtyön EU:n uuden perustuslakiluonnoksen hyväksymiseksi sekä Euroopan komission uuden puheenjohtajan löytämiseksi. Kummassakin tavoitteessa puheenjohtajamaa lopulta onnistui.

Hollanti lähtee puheenjohtajakauteensa huomattavasti matalammalla profiililla. Samanlaisia tähtihetkiä ei ole odotettavissa kuin Irlannin kaudella.

Hollanti aikoo puhaltaa henkeä Lissabonin strategiaan, jonka mukaan EU:sta kehitetään vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Hollannin entisen pääministerin Wim Kokin luonnostelema strategia hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston eli EU:n johtajien ylimääräisessä huippukokouksessa Portugalin pääkaupungissa maaliskuussa 2000.

Kun perustuslakikiista on poissa päiväjärjestyksestä, EU voi kesän jälkeen Hollannin johdolla aloittaa tosissaan neuvottelut seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2007-2013.

Unionin pelisääntöjä selkeyttävän perustuslain hyväksymisessä pallo on siirtynyt puheenjohtajamaalta jäsenmaille. Suomessa päätetään syksyllä, järjestetäänkö perustuslain hyväksymisestä kansanäänestys. Kaikkien 25 jäsenmaan on hyväksyttävä sopimus, jotta se astuisi voimaan.

Hollannin puheenjohtajakauden visaisin kysymys liittyy Turkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Turkki hyväksyttiin jäsenehdokkaaksi Helsingin EU-huippukokouksessa joulukuussa 1999. Tämän vuoden lopulla EU:n on määrä päättää, milloin jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa aloitetaan.

Marraskuussa 1993 voimaan astuneen Maastrichtin sopimuksen mukaan EU:n jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä oikeusvaltion periaatteita. Mikäli Turkki täyttää kriteerit, neuvotteluja on vaikea estää.

Ranskan entinen presidentti ja EU:n tulevaisuutta pohtineen Eurooppa-valmistelukunnan eli konventin puheenjohtajana toiminut Valéry Giscard d’Estaing on jo ehtinyt todeta, että Turkin jäsenyys merkitsisi EU:n loppua.

Turkki sai näyttävää taustatukea Naton huippukokouksessa Istanbulissa vierailleelta Yhdysvaltain presidentiltä George Bushilta, joka kiirehti EU:ta aloittamaan jäsenyysneuvottelut tärkeän Nato-liittolaisensa kanssa.

Bushin innokkuutta ei katsottu hyvällä. Hän on kuitenkin vahvoilla, sillä monien EU-maiden puolustus on lähes täysin riippuvainen Yhdysvaltain hyväntahtoisuudesta.

Menot