Uutiset

Taidefasismi nostaa päätään

Taiteilijaksi itsensä – ja yhteiskunnan apurahasysteemin tuella – nostanut Teemu Mäki, 36, teki 16 vuotta sitten niin tanakkaa taidetta, että siitä keskustellaan vieläkin vilkkaasti.

Lyhyesti sanottuna Mäki hankki valheita latelemalla löytökissan, jonka hän tappoi kirveellä kameran käydessä. Taiteelle henkensä antaneen kissan päälle Mäki heitti spermansa.

Oikeus ei ottanut kantaa Mäen taiteen tasoon, mutta edelleen sitkeästi leviävien väitteiden mukaan Suomen lahjakkaimpiin taiteilijoihin lukeutuva ”kissataiteilija” sai tuomion eläinrääkkäyksestä.

Varsinkin tällä kertaa tuomarit olivat erinomaisen hyvin tehtäviensä tasalla. Perimmäinen asia on vähänkin humaania ajattelua tuntevalle ja kunnioittavalle ihmiselle vesiselvä: taiteen nimissä ei saa aiheuttaa kärsimystä edes löytökissalle.

Kourallinen kulttuuriväkeä puolustaa Mäkeä ja varsinkin taiteen vapautta. Valopäiden mielestä kissantappovideon tuomitseminen johtaisi siihen, että pian katala valtaeliitti kieltäisi muotokuvienkin maalaamisen.

Että kaikkea pitää sietää, jotta taide pysyisi taiteena!?

Puolustelussa hehkuu myös murrosikää lähestyvien pikkupoikien maailmankuva. Kun joku heittää kivenmurikalla naapurin ikkunan mäsäksi, se on kova juttu. Totta kai, koska kivitys kertoo yhden sortin ”rohkeudesta”.

Ipana rikkoo rajoja kuten Teemu Mäki.

Tässä vaiheessa vähänkin tällä planeetalla viihtyvä ihminen kysyy, onko tämän sortin rohkeudella ja rajojen ylittämisellä tekemistä terveen järjen kanssa.

Uudessa Image-lehdessä kirjailija Leena Lehtolainen kysyy, eikö Mäki ole jo sovittanut tekoaan. Kyllä, mutta tästä ei ole lainkaan vuonna 2004 edes kysymys. Keskeistä on se, että Mäki puolustaa vieläkin henkeen ja vereen kissantappoa.

Mäki ei ymmärrä olla käräjäkeikkaan ja tuomioon johtaneesta taideteoksestaan hiljaa. Päinvastoin hän paistattelee mielellään julkisuudessa kissan teloitusta puolustaen.

Sinänsä tässä ei ole ihmettelemistä. Taiteen ja kulttuurin maailmassa on entistä kovempaa valttia ”paljon julkisuutta, paljon apurahoja” -laki.

Leena Lehtolainen kertoo käyneensä Mäen näyttelyissä ja saaneensa tämän töistä paljon ajatuksia ja nautintoa.

Mielenkiintoinen kuvio! No, onhan maailmassa ihmisiä, jotka ihastelevat natsi-johtaja Adolf Hitlerin rakennuttamia upeita moottoriteitä. Näiden ihmisten sieraimissa moottoritie ei haise keskitysleirien Zyclon B -kaasulle. Paha-Hitler teki pahaa ja hyvä-Hitler moottoriteitä!

Taiteen vapaus on sivistysvaltion perusarvoja. Taiteen asia on rikkoa rajoja, oksettaakin, eikä vain tuottaa viihdyttävää mielihyvää. Taiteessakin vapauteen kuuluu vastuu.

Jotain suomalaisen taide-elämän tasosta kertoo, että Teemu Mäen kissanlahtaus on yleensä päivän puheenaihe. ”Kun mikään ei riitä” -oppi, joka on taidefasismia, valtaa alaa myös Suomessa.

Markku Peltonen

Kirjoittaja on Hämeen Sanomien toimituspäällikkö.

Päivän lehti

5.4.2020