Uutiset

Taitolentäjät taituroivat lennokeillaan Iittalassa

Pienillä radio-ohjattavilla lennokeilla pystyy uskomattomiin temppuihin, kun vain taito on hyppysissä. Iittala-hallissa lennettiin lauantaina tarkkoja geometrisiä taitolentokuvioita ja musiikin tahtiin jäätanssin tapaan ryöppyäviä vapaaohjelmia SM-kisoissa. Mukana oli Suomen parhaimmisto ja muutama ulkomaalainen alan huippu.

Taitolento lennokeilla on Suomessa pienen porukan harrastus. Viime vuonna SM-hopealle yltänyt turkulainen Iiro Lehto kertoo, että kilpatason taitolentäjiä on pari-kolmekymmentä. Se on murto-osa kaikista lennokkiharrastajista.

-Talvella harrastan lentämistä sisällä ja kesällä ulkona, Iiro Lehto kertoo. Kisoihin valmistautuessaan hän harjoittelee pari kertaa viikossa kolmisen tuntia kerrallaan. Muutoin harrastus vie kaiken ajan, jonka sille antaa.

-Tässä on hyvää se, ettei ole aikatauluja etenkään kesällä. Talvella on riippuvainen saatavista halliajoista.

Iiro Lehto on nyt 19-vuotias. Lennokkiharrastuksen hän aloitti ala-asteella ollessaan vapaasti lentävien ja kumimoottorilennokkien rakentamisella.


Koneet pieniä ja keveitä

Radio-ohjattavien taitolennokkien lajiryhmän puheenjohtaja Kimmo Kaukoranta sanoo, että Iittala-halli on lennokkikisoille sopivan kokoinen ja sijaitsee keskeisellä paikalla. Iittalaan on helppo tulla eri puolilta maata.

-Pääkaupunkiseudulta olisi vaikea saada hallia koko päiväksi, hän huomauttaa.

Iittalan kisoissa lennettiin kolmen eri vaikeustason geometrisiä taitolentoja ja vapaaohjelma. Vapaaohjelmassa arvosteluperuste oli viihdyttävyys, muissa luokissa lentämisen tarkkuus.

Jonkinlaisen kuvan tehtävistä antaa kuvio, jossa kone on vaakalennon jälkeen käännettävä leijumaan paikallaan nokka pystysuoraan ylös, kierrettävä konetta paikallaan puolitoista kierrosta pituusakselinsa ympäri ja lähdettävä jatkamaan selkälennossa.

Sisällä käytettävät taitolennokit ovat kärkiväliltään 85-senttisiä ja painavat 85-110 grammaa. Ne rakennetaan joko hiilikuidusta ja polystyreenistä tai pelkästä hiilikuidusta. Moottori on akulla toimiva sähkömoottori. Ulkona lennätettäviksi ne ovat liian keveitä. Ulkona lennetään useiden kilojen painoisilla ja paljon isommilla koneilla.

Kimmo Kaukoranta kertoo, että lajia voi ryhtyä harrastamaan siinä isässä, kun kärsivällisyys rupeaa riittämään pitkäjänteiseen harrastukseen. Yläikärajaa ei ole, vanhin hämeenlinnalainen harrastaja on yli 70-vuotias.

Taitolentoharrastuksen alkuun pääsee 200-300 euron panostuksella. Sillä saa lennokin rakennusaineet ja radiolaitteet.

Iittalan kilpailu oli suurin kotimainen taitolennokkitapahtuma. Mukana oli 25 kilpailijaa, joista kaksi Venäjältä ja kaksi Liettuasta. Kisan järjestivät taitolennokkien lajiryhmä F3A-team Finland sekä Iittalan lennokkikerho ja Hämeenlinnan 4H-yhdistys. (HäSa)

Päivän lehti

26.5.2020