Uutiset

Takaisinperintää on tutkittava

Irtisanotut työntekijät marssivat tiistaina eduskuntaan kansanedustajien ja puolueiden eduskuntaryhmien puheille. Leafilta, Perlokselta ja Foxconnilta potkut saaneet saivat tukea vaatimuksilleen Suomen Elintarviketyöläisten liitolta. Eduskunnalle jätetyn vetoomuksen perimmäinen sanoma on, ettei nykyinen meno työmarkkinoilla voi jatkua. Politiikkojen asia on turvata työpaikkojen säilyminen Suomessa.

Irtisanottujen tuskaa ja huolta on helppo ymmärtää. Kun yritys menestyy, tekee tulosta, ja työntekijöiden leipä näyttää sangen turvatulta, on irtisanomisilmoitus kova isku vasten kasvoja. Mitään ihmettelemistä ei ole siinä, että potkut saaneet vaativat eduskuntaa puuttumaan uhkaavaan kehitykseen.

Leafin, Perloksen ja Foxconnin irtisanottujen mielestä maasta lähteviltä yrityksiltä on perittävä takaisin valtion niille maksama tuki. Eduskuntaa vaaditaan myös tiukentamaan irtisanomissuojaa eurooppalaiselle tasolle. Ulkomaisten pääomasijoittajien toimintaa tulee rajoittaa, esittää eduskunnalle jätetty vetoomus.

Kaikkia ehdotuksia suomalaisen työn turvaamiseksi on punnittava vakavalla mielellä. Niin myös tässä tapauksessa. Jos kipeitä asioita ei kuitenkaan pohdita jalat maassa, syntyy ratkaisuja, joilla lopputulos on kaikkea muuta kuin toivottu ja odotettu. Talouselämässä ei ole koskaan pärjätty hyvällä tahdolla, ylevillä korulauseilla ja sinisillä silmillä.

Ajatus työväkensä irtisanovien ja maasta poistuvien yritysten yhteiskunnan maksamien tukien perinnästä takaisin on äkkiseltään perin kannatettava. Totta kai yhteiskunta tukee yrityksiä juuri siksi, että ne toimivat Suomessa, tarjoavat työtä suomalaisille! Tukea maksetaan yrityksille hyvinvoinnin turvaamiseksi ja työttömyyden torjumiseksi, tästä ei ole epäilystäkään.

Työministeri Tarja Filatov (sd.) kannattaa ajatusta yritystukien takaisinperinnästä. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin myöntää, että monia tukia on mahdoton periä takaisin. Mitä puheesta jää käteen? Ei paljon mitään. Paikallaan olisi tarkasti tutkia, onko yhteiskunnalla mitään vakavasti otettavia keinoja karhuta tukia takaisin maasta poistuvilta yrityksiltä.

Lopputulos saattaa olla se, että tukiehtojen kiristäminen johtaa työllisyyttä heikentäviin ratkaisuihin. Kenties yritykset hakeutuvat Suomen sijasta sellaisiin maihin, joissa työ on edullista ja tukien jakaminen löysäkätistä. Yhtä lailla työpaikkoja voi karkottaa maasta irtisanomissuojan kiristäminen. On jälleen paikallaan muistaa, että irtisanomiset kertovat aina yrityksen kannattavuuden kriisistä.

Vetoomuksen punainen lanka on rajoitusten ja säännöstelyn lisääminen. Suunta on valitettavasti kohti menneisyyttä. Yritystukia on käytetty röyhkeästikin väärin ja juuri tästä syystä täytyy kysyä, mitä syytä yhteiskunnalla on maksaa yritystukia saati niitä entisestään kasvattaa. Tuet ja rajoitukset istuvat huonosti talouteen, jossa Suomi on mukana väistämättä tulevaisuudessakin.