Uutiset

Taksit tarvitsevat satoja kuljettajia lisää, paikallistuntemuksen koetta helpotetaan

Ministeri Berner huolestunut käytettyjen tuontiautojen vyörystä. Tänä vuonna tuotu jo yli 40 000 autoa.
Paikallistuntemuksessa voidaan joustaa, sillä kuljettajat ajavat entistä suuremmilla alueilla ja käyttävät hyväkseen navigaattoreita, liikenneministeri Anne Berner (kesk.) toteaa taksiyrittäjien kuljettajapulasta.

Uudenlaisilla taksimarkkinoilla on eletty neljä kuukautta. Uusia taksilupia on myönnetty 4 000.

Lupavyöryn seurauksena on törmätty uuteen ongelmaan.

– Meillä on huutava pula kuljettajista, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoo (kesk.).

Haasteena on ollut vaatimus paikallistuntemuksesta. Tähän kokeeseen on tyssännyt monen hakijan tie.

Berner lupaa, että nyt tätä vaatimusta helpotetaan.

– Ehkä siten saamme kuljettajia lisää.

Kyse on jopa satojen uusien kuljettajien tarpeesta.

Paikallistuntemuksessa voidaan joustaa, sillä kuljettajat ajavat entistä suuremmilla alueilla ja käyttävät hyväkseen navigaattoreita.

Kelataksit eivät ole ongelma

Uudistuksen myötä kelataksit ovat nousseet otsikoihin.

Bernerin mukaan tilastot kertovat, että 99 prosenttia kelakyydeistä on tullut ajetuksi. Haasteita on Uudellamaalla, jossa kela on päättänyt kilpailuttaa kyydit uudelleen.

– Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tuore selvitys kertoo, että tilanne näyttää hyvältä. Kokonaiskuva on se, että hinnat ovat laskeneet. Ylilyöntejä toki tapahtuu, mutta ne korjaantuvat ajan myötä.

Trafin kansalaisille tekemän kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä taksipalvelun laatuun kokonaisuutena.

Miksi ei puhuta linja-autoista?

Ministeri korostaa, että taksiuudistus on pieni osa palvelumarkkinoiden uudistamisesta.

– Linja-autoliikenteessä on tapahtunut suuri muutos. Tämä näkyy hyvin vähän mediassa. Taksien käytössä otsikoihin pääsevät ne harvat tapaukset, joissa on ollut epäselvää hinnoittelussa, tai se yksi prosenttia takseista on jäänyt tulematta.

Valtava vyöry Suomeen

Käytettyjen henkilöautojen tuonti Suomeen on yltänyt uuteen ennätykseen. Tänä vuonna tuodaan maahan jo 40 000 käytettyä autoa lähinnä Ruotsista ja Saksasta. Viime vuoden koko määrä oli reilut 29 000.

Berner pitää kehitystä huolestuttavana.

– Olemme sitoutuneet siihen, että vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöt pitäisi puolittaa vuoden 2005 tasosta. Päästöistä noin puolet tulee henkilöautoliikenteestä. Autokantamme on jo nyt vanhaa, ja se vanhenee joka vuosi. Keskimääräinen autokannan ikä on nyt 11,7 vuotta. Näiden lukujen valossa emme pääse tavoitteisiin.

– Uusiutuvien polttoaineiden osuutta on vuosi vuodelta kasvatettu ja kasvatetaan yhä. Liikenteessä käytetyn energian määrä on kuitenkin niin suuri, ettei meillä ainakaan näillä näkymin ole mahdollisuutta tuottaa niin suuria määriä tällaisia polttoaineita.

 Käytetyillä ajetaan pitkään

Suomeen tuodut autot ovat useimmiten isoja, keskimäärin 8-10 vuotta vanhoja dieselautoja.

– Ne ovat olleet uusina kalliita. Käytettyinäkin ne palvelevat omistajaansa Suomessa 10-15 vuotta, eli ne poistuvat liikenteestä vasta vuoden 2030 nurkilla.

Veroa on rukattava

Tuontiautojen määrän supistamiseen Berner näkee yhden tepsivän keinon.

– Autovero tarvitsee uudistamista. Siitä on jollakin aikavälillä luovuttava.

Berner yritti tänä kautensa alussa, mutta aika ei ollut silloin kypsä. Esitetyt veroehdotukset kuivuivat kokoon.

– Ehkä nyt ymmärretään paremmin. Suunnan täytyy olla se, että autoveroa alennetaan tai siitä luovutaan. Tilalle luodaan uusia ratkaisuja.

 Diesel pysyy

Monissa läntisissä maissa dieselautojen käyttöä ollaan rajoittamassa tai kieltämässä.

Berner ei näe, että tähän on mahdollisuutta Suomessa.

– Meillä on pitkät välimatkat. Raskas liikenne käyttää dieseliä. Sen kieltäminen ei ole ratkaisu. Liikenteen päästöjen torjumiseen tarvitaan monia erilaisia keinoja.

– Ne ovat esimerkiksi sähköautoja, uusiutuvia polttoaineita, digitalisaatiota, yhteiskuljetuksia ja liikkujan käyttäytymisen muutosta.

 Kerää itsellesi pisteitä

Ministeriössä hahmotellaan konsepteja ilmastomuutoksen torjumiseksi.

Berner huomauttaa, että suomalaiset ovat taitavia pullon palauttajia, mihin kannustaa panttijärjestelmä. Ilmastotalkoissakin tarvitaan kannustimia.

Hän kertoo uudesta päästökaupasta, jota kokeillaan Lahdessa.

– Kokeilussa mukana olevalla on sovellus, joka tunnistaa, miten liikut. Käyttäjille jaetaan tietty määrä päästöoikeuksia, jotka kuluvat liikkumisvalinnoista riippuen. Jos kävelet, pyöräilet tai käytät joukkoliikennettä, säästät päästöoikeuksiasi. Kun olet säästänyt tietyn määrä oikeuksia, niin kaupunki palkitsee sinut esimerkiksi seutulipulla tai antaa tukea pyörän hankintaan.

Kun liikut autolla, niin vastaavasti menetät oikeuksia.

– Suosittelen kaupungeille, että ne hakevat vapaaehtoisuuteen perustuvia ratkaisuja. Kun liikkuja voi itse mitata päästöjensä määrää, niin uskon, että se kannustaa eteenpäin.

Kaupunkipyörät menestys

Sukupolvien välillä on eroja.

– Nuoret ovat innostuneempia seuraamaan hiilijalanjälkeään liikenteessä. Jatkossa meillä on vähemmän henkilöauton omistamista. Kaupunkeihin tulee lisää jaettuja autoja ja kimppakyydit sekä taksiliikenne lisääntyvät. Kaupunkipyörien osuus nousee. Niiden käyttö on ollut menestystarina. Pelkästään Helsingissä niillä tehtiin viime vuonna noin 700 000 matkaa.