fbpx
Uutiset

Tällainen on suomalainen Estonia-todistaja – Harri Ruotsalainen kertoo nähneensä todisteen uppoamisen syistä: "Se oli ulos tullutta rahtia"

Eläkkeellä oleva paloinsinööri Harri Ruotsalainen näki marraskuussa 1994 Tallinnassa jotakin, mikä vei hänet todistamaan Viron parlamentin Estonia-tutkimuskomission eteen tänä syksynä, 27 vuotta myöhemmin. Virolaisten uusimpiin Estonia-tutkimuksiin osallistunut Ruotsalainen kertoo nyt ensi kertaa suomalaisessa mediassa, mikä hänen teoriansa mukaan aiheutti Estonian uppoamisen.
Harri Ruotsalainen osoittaa kannettavaltaan Viron eduskunnassa esillä ollutta karttakuvaa, johon on merkitty mahdollinen Estonian salaisen rahdin hautaamispaikka. Teoria ei ole missään tutkimusten vaiheessa saanut virallista vahvistusta. Kuva: Matti Posio

Pelastusalan konkari Harri Ruotsalainen uskoo nähneensä jotakin, mikä on kolmen valtion tutkimuksissa Estonian uppoamisesta tiukasti salattu ja suljettu Ruotsin viranomaisten kassakaappiin vielä 75 vuodeksi eteenpäin.

Kyse on suomalaisen paloinsinöörin marraskuussa 1994 – pari kuukautta suuronnettomuuden jälkeen – Tallinnassa tekemästä silminnäkijähavainnosta, joka hänen mielestään sisältää ratkaisevan vihjeen Estonian uppoamisen todellisista syistä.

Ruotsalaiselle näytettyä dokumenttia ei mainita sanallakaan Viron, Ruotsin ja Suomen virallisen tutkimuskomission loppuraportissa joulukuulta 1997. Hänen väitteensä eivät ole saaneet vahvistusta viranomaistutkinnassa. Silti niistä paljastuu kiinnostava uusi tutkimuskohde.

Ruotsalainen kertoo kokemastaan ja turmaa koskevista näkemyksistään nyt ensi kertaa lehtihaastattelussa Suomessa. Aiemmin hän on esittänyt kantansa “suljetuissa piireissä” ja uppoamisen syitä tutkiville henkilöille Viron parlamentissa tänä syksynä.

Häntä ja useita vaikutusvaltaisia virolaisia yhdistää vankka mielipide, että tutkimusraportti ei kerro koko totuutta Estonian uppoamisesta.

– Niin kuin totesin siellä Eestissäkin, mielestäni virallisessa tutkinnassa oli jo valmis tulos. Se oli se, että visiiri lähti pois ja sitten vettä tuli ja laiva upposi, Ruotsalainen naurahtaa.

– Ydinasia on sitten aina haluttu upottaa loputtomiin yksityiskohtiin. Käytän tätä esimerkkinä klassisesta disinformaatiosta.

Ruotsalainen sanoo luottavansa siihen, että virolaisten johtamista tutkimuksista Estonian onnettomuuspaikalla saadaan jo lähikuukausina julki olennaista uutta tietoa uppoamisen syistä. Sukellusrobotti ja kamera ovat tallentaneet näkymiä autokannelta, mutta samalla on kartoitettu meren pohjaa Estonian viimeisten kohtalokkaiden minuuttien reitillä.

Sitä reittiä Ruotsalainen pitää kummallisena.

Hän on päätellyt, että Estonialta pudotettiin ennen uppoamista lastia mereen. Salainen rahti oli todennäköisesti kaikessa hiljaisuudessa matkustajalaivalla kuljetettua sotilastekniikkaa, kenties ydinaseita tai neuvostoliittolaista avaruuslaitteistoa.

Ruotsalainen ei ole vain yksi monista salaliittoteoreetikoista tai nojatuolietsivistä, sillä hän on myös Viron eduskunnan, riigikogun, onnettomuustutkinnassaan käyttämä asiantuntija ja silminnäkijä. Kun Ruotsalainen esitti asiansa parlamentin Estonia-komission istunnossa 10. syyskuuta, kuulolla oli kuusi kansanedustajaa, jotka edustivat Viron oikeistopopulistista Ekre-puoluetta ja hallituksessa olevaa Viron keskustapuoluetta. Komissiota johtaa Ekren poliitikko Kalle Grünthal.

Kuulemisen jälkeen Ruotsalainen esitti teesinsä myös Viron iltalehdessä (Õhtuleht).

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Harri Ruotsalainen tuntee Estoniaan liittyviä spekulaatioita ja lehtiotsikoita vuosien varrelta. Hän ei pidä mahdollisena, että lastia olisi upotettu mereen keulaportista, vaan ennemminkin laivan perästä. Tutkimusryhmät yrittävät edelleen varmistaa käsitystä siitä, mitä kautta Estonialle kohtalokas vesi pääsi alakansille. Kuva: Matti Posio

Harri Ruotsalainen tuntee Estoniaan liittyviä spekulaatioita ja lehtiotsikoita vuosien varrelta. Hän ei pidä mahdollisena, että lastia olisi upotettu mereen keulaportista, vaan ennemminkin laivan perästä. Tutkimusryhmät yrittävät edelleen varmistaa käsitystä siitä, mitä kautta Estonialle kohtalokas vesi pääsi alakansille. Kuva: Matti Posio

Ruotsalainen haluaa osaltaan vaikuttaa siihen, että Ruotsin valtion olisi lakattava pitämästä salassa sen haltuun päätynyttä todistusaineistoa. Etenkin kiinnostaa eräs isokokoinen viistokaikuluotausnauha.

Virossakin moni sanoo, että Ruotsiin ei voi Estonia-tutkinnassa luottaa.

Ei kuitenkaan mennä vielä siihen, että Ruotsalaisen mukaan virallinen Ruotsi teki kaikkensa peittääkseen Estonian uppoamisen jäljet kaatamalla mereen neljä kertaa 10 000 tonnia kivimurskaa vuonna 1996. Samoihin aikoihin suomalaiset olivat hakemassa hylystä pois ympäristölle vaarallisia polttoaineita.

Palataan alkuun.

Syksyllä 1994 käynnistämään Viro-yhteistyötä

Ruotsalaisen Estonia-tarina ei monen muun lailla ala syysyön karmeista tapahtumista 1994, sillä kovaonnisen aluksen upotessa Itämerellä paloinsinööri ei osunut yövuoroon ja hänen toimenkuvaansa Helsingin kaupungilla kuului muutenkin pidemmän aikavälin reagointi. Ruotsalainen nukkui kotonaan Espoossa ja kuuli uutisen radiosta aamukuudelta.

Meripelastusta ja turvallisuusalaa nähneenä Ruotsalainen muistaa heti ajatelleensa, että tässä on jotakin pielessä. Ei iso autolautta noin uppoa.

Pari kuukautta myöhemmin Ruotsalainen muistaa olleensa osana työnantajansa johtajakoulutusohjelmaa lähdössä Viroon, missä oli tarkoitus käynnistellä yhteistyötä paikallisten kollegojen kanssa.

Viro oli palauttanut itsenäisyytensä vain pari vuotta aiemmin, ja tavoitteena oli uudistaa neuvostovallan jälkeensä jättämä pelastusjärjestelmä länsimaiseksi. Aiemmin kansainvälisissä tehtävissä muun muassa Irakissa työskennellyt Ruotsalainen kertoo ehdottaneensa, että voisi lähteä Viroon “työharjoitteluun” .

– Marraskuussa 1994 kävin Tallinnassa nimenomaan sopimassa seuraavan kevään ohjelmasta ja siitä, milloin lähden sinne pelastuspuolelle neuvonantajaksi. Siellä sitten törmäsin tähän viistokaikuluotausnauhaan, Ruotsalainen kertoo.

Se nauha ei ole jättänyt rauhaan. Tallenne Viron parlamentin muutaman viikon takaisesta Estonia-istunnosta on yhä nähtävissä riigikogun Youtube-kanavalla.

Monella suomalaisella on eläviä muistikuvia 1990-luvun alkupuolen Virosta. Syksyllä 1994 neuvostoarmeija oli vasta poistunut vieden mukanaan valtavan määrän omaisuutta ja aseita ja jättäen jälkeensä sekamelskan. Iso osa jäämistöstä oli ryöstetty. Jalometalleja ja ties mitä kaupusteltiin halukkaille vaunukuormittain.

“He kysyivät, mitä nämä kaiut mahtavat olla”

Mieleen painuneena päivänä Ruotsalainen oli tullut Tallinnaan ja huomannut nopeasti, että sikäläisillä oli muuta mielessä kuin pelkästään hänen vastaanottonsa. Kaikkia järkytti se kova isku, joka Estonian uppoaminen oli ollut vasta jaloilleen ponnistelevassa pienessä maassa.

– Sain odotella aika pitkään siinä pienessä huoneessa, Ruotsalainen kertoo.

– Hetken päästä tulivat meripalveluyhtiö Alfons Håkansin miehet, ja paikallinen vastinparini Päästeametissa eli Viron pelastuslaitoksessa Igor Volke oli siinä yhtä yhtenä. Pari muuta miestä kannatteli pitkää, rullalla olevaa paperisuikaletta, ja he kysyivät minulta, mitä nämä kaiut mahtavat olla.

– Siinä oli kahdessa jonossa kaikuja, neliskanttisia kaikuja, ja siltä matkalta, mitä näin, niitä oli aika paljon.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Harri Ruotsalainen näyttää karttakuvaa, jonka mittakaava heittää, mutta siihen on piirretty uppoavan Estonian oletettu viimeisen vaiheen reitti. Hän kysyy: kuka oli komentosillalla määräämässä toimista, kun alus ajettiin aiemmin ohitettuun kohtaan ja lopuksi siitä ylikin? Kuva: Matti Posio

Harri Ruotsalainen näyttää karttakuvaa, jonka mittakaava heittää, mutta siihen on piirretty uppoavan Estonian oletettu viimeisen vaiheen reitti. Hän kysyy: kuka oli komentosillalla määräämässä toimista, kun alus ajettiin aiemmin ohitettuun kohtaan ja lopuksi siitä ylikin? Kuva: Matti Posio

Ruotsalainen muistaa, että jo siihen aikaan tiedettiin visiirin olleen Estonian keulasta poissa.

– Arvelin, että se on ulos tullutta lastia, Ruotsalainen sanoo ja huokaisee.

– Myöhemmin alkoi mietityttää nimenomaan se, että koska järjestys oli niin hyvä, se lasti ei ole voinut tulla ulos keulan kautta. Silloinhan se olisi varsin pian törmännyt laivaan, joka olisi heittänyt lastin nurin. Joten ne tuotteet, tai lasti, oli laskettu peräpäästä.

– Alkuvaiheessahan oli näitä silminnäkijöiden kuvauksiakin, joissa kerrottiin kuorma-autojen käynnistysäänistä ja muista vastaavista. Raporteissa niitä ei tosin ole.

Yhteistyössä heti syvään päähän

Ruotsalaisen mukaan viistokaikuluotauksen tuloksen näki samalla kertaa hänen kanssaan kuutisen muuta henkilöä, joista osa oli norjalaisia. Myöhemmin hän ei ole nauhaa nähnyt eikä siitä kuullut muidenkaan puhuvan.

– Oletan, että ruotsalaiset veivät itselleen kaiken aineiston. Oli harmi, kun siihen aikaan ei ollut kännyköissäkään kameraa. Olisi moni asia mennyt toiseen tapaan.

Ruotsalaisen mukaan nauhaa katsomassa ei ollut venäläisiä, mutta eräs venäläinen henkilö pyrki kyllä myöhemmin keskustelemaan aiheesta hänen kanssaan.

– Virolaiset olivat tuolloin syksyllä 1994 syvästi huolissaan tilanteesta, jossa koko ajan tuli lunta tupaan. Laiva oli muka huono, eikä miehistö osannut sitäkään käyttää, ja sitä kautta syyllistettiin, Ruotsalainen kertoo.

Yhteistyön virolaiset aloittivat syvästä päästä. Ensimmäinen kysymys uudelle suomalaiselle neuvonantajalle oli, voiko Estonialle sukeltaa.

– Mietin hetken aikaa, että totta kai 30–80 metriin voi sukeltaa. Se on ihan normaali työskentelysyvyys. Heille oli sanottu, ettei niin syvälle voi sukeltaa.

– Sitten hetken päästä tultiin sen nauhan kanssa. Heillä oli koko ajan tämä mielessä. Minun tulemiseni päivämääristä oli lopulta pikainen sopia.

Ruotsalainen ei unohtanut havaintojaan. Kun Estonian turmasta oli tulossa 25 vuotta, hän ja hänen virolaiset tuttavansa ajattelivat osan salatuista asiakirjoista tulevan julkisuuteen. Ehkä löytyisi myös viistokaikuluotausnauha?

He saivat kuulla aineiston pysyvän salattuna. Ruotsalainen ehti ajatella, ettei elinikä riittäisi totuuden saamiseksi selville.

Volken kanssa yhteydenpitoa oli kuitenkin jatkettu. Entinen virolaiskollega auttoi osaltaan Ruotsalaisen järjestämisessä riigikogun kuultavaksi.

Ydinaseita tai avaruustekniikkaa Ruotsiin ja länteen?

Koronan takia Virossa käynti lykkäytyi viime vuoden keväältä syksylle 2021. Ruotsalaisen mukaan ei ollut sattuma, että häntä kuultiin Virossa vain joitakin päiviä ennen kuin yksityinen ex-valtionsyyttäjä Margus Kurmin johtama tutkimusryhmä suuntasi Estonian hautapaikalle.

Kurm johti Viron hallituksen Estonia-tutkimuskomissiota vuosina 2005–2009, mutta silloin vastustus oli suurta monelta suunnalta.

Ruotsalainen kertoo tavanneensa Virossa myös Kurmin ja ohjanneensa pienen piirin keskustelussa häntä etsimään paikasta, johon Estonialta laskettu salainen lasti olisi todennäköisesti voinut päätyä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tuosta kohtaa Margus Kurmin tutkimusryhmän pitää etsiä, näyttää Harri Ruotsalainen kannettavansa ruudulta Espoossa. Saman teorian hän kävi kertomassa Viron parlamentissa. Kuva: Matti Posio

Tuosta kohtaa Margus Kurmin tutkimusryhmän pitää etsiä, näyttää Harri Ruotsalainen kannettavansa ruudulta Espoossa. Saman teorian hän kävi kertomassa Viron parlamentissa. Kuva: Matti Posio

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Karttakuva Estonian vaiheista kello 1:n ja kello 2:n välillä on lainattu Der Spiegel -lehdeltä. Kuva: Matti Posio

Karttakuva Estonian vaiheista kello 1:n ja kello 2:n välillä on lainattu Der Spiegel -lehdeltä. Kuva: Matti Posio

Avain mysteeriin ei Ruotsalaisen mielestä olekaan Estonian hylyssä, jota useimmat tutkijoista ja sukeltajista käyvät kuvaamassa. Ennen muuta pitää tutkia sijaintia ehkä 500 metrin päässä.

Siihen olisi teorian mukaan upotettu luotaustiedoissa näkynyt salainen rahti, joka missään nimessä ei saanut päätyä laivan päätesatamassa Tukholmassa odottavien viranomaisten käsiin.

– En nyt lähde arvuuttamaan, mitä se lasti oli, mutta tosiaan ydinaseista avaruustekniikkaan kaikkea siltä väliltä heillä oli. Varmasti on lännen tehnyt mieli saada itselleen.

Kun rahti olisi upotettu mereen, Estonia aloitti uppoamisensa ja teki merihätäisenä joihinkin karttoihin Ruotsalaisen mukaan yllättävän pitkäksi piirretyn viimeisen lenkin. Vesi täytti aluksen autokannen alla olevan kerroksen, ja hyvin nopeasti kaikki toivo oli mennyttä.

Lenkin päätteeksi kovaonninen alus komennettiin ajamaan uudelleen kohtaan, jonka se oli vähän aiemmin ohittanut. Siihen Ruotsalaisen teoria perustuu. Hylky lepää siitä vähän matkaa pohjoiseen, sillä Ruotsalaisen epäilemä viimeinen tavoite – laivan upottaminen salaisen rahdin peitoksi – ei aivan onnistunut.

Uusia tieteellisiä tuloksia ensi kevääksi

Ruotsalainen tietää, että salaliittoteoreetikoksi leimaamisella on valtava voima. Hän nauraa voivansa tämän jälkeen puhua mitä tahansa, eikä kukaan usko.

Mielikuvia ei paranna se, että vuonna 1994 palokunnan ja pelastusviraston palveluksessa Tallinnassa työskennellyt Volke on nykyisin tunnettu yliluonnollisten ilmiöiden tutkimisen teoreetikko. Viron media käyttää hänestä titteliä ufologi.

Konservatiivisen kansanpuolueen Ekren poliitikot puolestaan ovat usein levittäneet salaliittoteorioita ja esimerkiksi rokotekriittisiä aatteita.

Toimiessaan Virossa pelastusalan neuvonantajana Ruotsalainen muistaa joskus vitsailleensa, että hän on virolaisille kuin Suomen seppä: veistää heille hyvän ja terävän miekan, jolla he saavat itse leikata jalkansa.

Seuraavaksi espoolainen odottaa tutkimustuloksia, joita Kurmin ryhmän Estonia-havaintoja analysoiva singaporelaisyhtiö on luvannut tuottaa maaliskuuksi 2022.

Ruotsalaisella on tieto, että virolaiset lähettäisivät sitä ennen Estonialle vielä uuden ryhmän.

– He käyvät varmistamassa asioita, eli se ei ole tyhjää, Ruotsalainen sanoo.

Riigikogussa hän sai asiallisen vastaanoton. Tapaamisen päätteeksi suomalainen kehotti virolaisia yhteistyöhön, sillä pienellä maalla ei ole varaa haaskata resurssejaan kuppikuntien väliseen kiistelyyn. Estoniaa tutkii parhaillaan myös valtiollinen tutkimusryhmä.

Tutkimuskomission alkujaan vastahankaisetkin jäsenet tulivat kiittämään kädestä pitäen.

– He sanoivat saaneensa uuden näkökulman kaikkeen siihen, mitä heille on Estonian turmasta tuputettu. Että laiva ajoi täysillä hirmuisessa myrskyssä ja visiiri lähti irti, eivätkä miehet osanneet hälytyksiä tehdä ajoissa!

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Virolaisille Estonian uppoaminen ja siitä esitetyt vähättelevät teoriat olivat kova pala. Kotimaisemissaan Espoossa Harri Ruotsalainen sanoo, että uuden tutkimusryhmän johtajasta Margus Kurmista jäi hänelle hyvä vaikutelma. - Kyllä minä uskon siihen, että hän tekee huolellista työtä. Kuva: Matti Posio

Virolaisille Estonian uppoaminen ja siitä esitetyt vähättelevät teoriat olivat kova pala. Kotimaisemissaan Espoossa Harri Ruotsalainen sanoo, että uuden tutkimusryhmän johtajasta Margus Kurmista jäi hänelle hyvä vaikutelma. – Kyllä minä uskon siihen, että hän tekee huolellista työtä. Kuva: Matti Posio

Ruotsalainen myöntää, että entisenä Helsingin pelastuslaitoksen ja Puolustusvoimien työntekijänä hänellä on nyt vahva itsenäinen asema ilmaista kantojaan. Yksikään valtio tai kukaan muukaan ei pitele häntä kauluksesta kiinni Estoniasta puhuttaessa.

Vielä kerran hän kokee olevansa virolaisille “Suomen seppä”.

Ruotsalaisen teoria

Näin Harri Ruotsalainen veti omat johtopäätöksensä Estonian uppoamisesta.

Tallinnassa näytetyssä viistokaikuluotausnauhassa oli hänen mukaansa kahdessa siistissä jonossa neliskanttisia kaikuja. Mitä muuta ne voisivat olla kuin ulos tullutta lastia?

Ruotsalainen päätteli, että lastia on täytynyt laskea mereen laivan perästä. Keulaportista kontit olisivat päätyneet laivan alle ja keikahtaneet nurin.

Hän kysyy muun muassa: mitä laivan kapteenille tapahtui ja kuka laivaa komensi ratkaisevilla hetkillä? Miksi merihätään joutuessaan alus liikkui normaalia pohjoisempana syvänteessä? Miksi uppoamisen on esitetty käyneen niin, että alus ajoi vielä pitkälle eteenpäin ja kääntyi vasemmalle silmukkamaisesti palaten samaan kohtaan, jonka se oli hetkiä aiemmin ohittanut, ja ihan lopuksi hieman ylikin?

Juuri reittien risteyskohdasta, noin 500 metrin päästä Estonian hylystä, tutkimusryhmien pitää Ruotsalaisen mielestä etsiä laivalta mahdollisesti puuttuvaa lastia.

Hän epäilee, että Estoniaa komentanut henkilö sai käskyn upottaa laiva mereen lasketun lastin päälle. Tarkoituksena olisi ollut peittää salainen lasti, joka oli mahdollisesti neuvostoliittolaisia sotilastuotteita matkalla Ruotsiin ja edelleen.

Mitä muuta lastia Estonialla oli kuin kuorma-autoja, henkilöautoja, pakettiautoja ja kaksi linja-autoa? Onko kaikki rahtikirjassa mainittu lasti laivassa? Jos on, teoria voidaan unohtaa.

Menot