Uutiset

Tallimestari ei rakenna pilvilinnoja

Tallimestarin ammatti tuo äkkiseltään mieleen kuvan eurooppalaisissa hoveissa sulavasti liikkuvasta herrasmiehestä, joka vapaa-ajallaan rakennuttaa linnan tai liehittelee hovineitoja.

Kuten niin usein, arki murskaa hienon kuvitelman. Hyvinkääläisen Erkylän kartanon tallimestari Arto-Pekka Heinon aika kuluu hovielämän sijaan hevosten parissa, eikä vapaa-aikaa jää.

Eipä hovineitojakaan ole Erkylän mailla hetkeen nähty.

Kartanolle joulukuussa valmistuneiden tallin ja maneesin rakentamiseen Heino pääsi sentään osallistumaan – rakennusmiehenä.

– Teen täällä vähän kaikkea. Ajatus kai on, että pidän kaikki langat tallilla käsissäni, Heino kertoo.

Hevoslasten hoitaja

Ja irtonaisia lankojahan tallilla riittää. Asiakkaat tuovat hevosensa tallille täysihoitoon, ja se tietää tallimestarille kiireitä. Hevoset on ruokittava monta kertaa päivässä, ja niiden on saatava ulkoilla riittävästi. Työtä riittää aamuseitsemästä iltakahdeksaan asti.

Lähemmässä tarkastelussa tallimestarin työ muistuttaa melkoisesti lastenhoitoa. Esimerkiksi talvella ennen hevosten päästämistä tarhaan ne on puettava.

– Vähän kuin lapsia puettaisiin tarhassa ulkoilua varten, Heino naurahtaa.

Alkuillasta talleille saapuvat hevosten omistajat, mutta Heinon työpäivä jatkuu – tallin rutiinitöistä vapaina hetkinä hän pitää ratsastustunteja ja valmentaa ratsastajia.

Iltakahdeksaan mennessä hevoset laitetaan nukkumaan. Alkaa tallimestarin vapaa-aika. Kaksitoistatuntisen työpäivän jälkeen uni tulee kuitenkin nopeasti.

Hovielämä saa odottaa.

Oma hevonen valmis kilpailemaan

Jotta homma ei kävisi liian yksitoikkoiseksi, 42-vuotias Arto-Pekka Heino tavoittelee itsekin mainetta maneesilla.

– Olen kunnianhimoinen ja haluan kilpailla. Pelkästä ratsastelusta en ole oikein kiinnostunut.

Heinon oma hevonen on nimeltään Para Mi. Hevosen nimi on espanjaa ja tarkoittaa ”minulle”. Tuttavallisemmin hevonen tottelee nimeä Pauli.

Heino mietti pitkään nimeä muutama vuosi sitten Saksasta ostetulle hevoselleen.

– Yhdessä vaiheessa nimivaihtoehtona oli Para FIN.

Lopulta Para Mi vei voiton.

Viisivuotiaaksi kääntyvänä Para Mi alkaa nyt olla valmis osallistumaan nuorten hevosten kouluratsastuskilpailuihin.

Ei mikään pikkutyttöjen harrastus

Tällä viikolla Heino ja Para Mi ovat valmistautuneet tuleviin koitoksiin tavallista paremmassa seurassa. Maailmankuulu itävaltalainen valmentaja Arthur Kottas-Heldenberg on opastanut Erkylän maneesilla Heinoa ja kymmentä muuta suomalaista kouluratsastajaa ja kouluratsastuksen valmentajaa.

Kottas-Heldenberg on työskennellyt pitkään Wienissa sijaitsevan Espanjalaisen ratsastuskoulun pääratsuttajana. Vuonna 1572 perustettu Wienin koulu on korkean kenttäratsastuksen maineikkain oppilaitos maailmassa.

Heinon mukaan koulun esiintyvät ratsastajat joutuvat harjoittelemaan kuudesta seitsemään vuotta ennen pääsyään estradeille. Ensimmäiset vuodet kuluvat lähinnä muiden varusteita puhdistellessa. Kuri on sotilaallista, mutta tulijoita maineikkaaseen kouluun riittää.

Ollaan melkoisen kaukana heppajulisteita seinilleen teippailevista teinitytöistä.

Utelias hevonen hallintaan

Keskellä maneesia seisoskellut ja mikrofonilla ohjeita jaellut Kottas-Heldenberg tarkkaili kurssin osallistujia yksitellen puolen tunnin pätkissä eikä ehtinyt haastatteluja antamaan.

Arto-Pekka Heinon häneltä saamat ohjeet liittyivät nuoren hevosen hallitsemiseen.

– Hevonen on vielä nuori ja utelias ja jää joskus hieman tuijottelemaan.

Kottas-Heldenberg neuvoikin Heinoa kiinnittämään erityistä huomiota kontrollin säilyttämiseen myös vapaampina hetkinä.

Näin tallimestari aikoo myös tehdä.

– Virheet ja ongelmat ovat kuitenkin pääasiassa satulan päällä. (HäSa)