Uutiset

Tallinnan sataman jättiremontti alkaa syksyllä

Tallinnan matkustajasatama on pysynyt melko muuttumattomana 1990-luvun lopulta saakka. Matkustajavirta on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi ja kasvun ennustetaan jatkuvan.

Pahimpaan ruuhka-aikaan varsinkin Tallinkin käyttämässä D-terminaalissa saattaa olla hyvin ahdasta. Rakennus on suunniteltu kolmelle miljoonalle matkustajalle vuodessa, mutta sitä käyttää kuusi miljoonaa matkustajaa. Terminaalin kyky palvella matkustajia on tulossa tiensä päähän.

– Täytyy myöntää, että rakennuksiin ei ole tehty isoja sijoituksia pitkään aikaan. Matkustaja- ja ajoneuvomääriin nähden on korkea aika muutoksiin, Tallinnan sataman johtaja Ain Kaljurand toteaa.

Ruuhkaisimman terminaalin laajennus tuo pian sujuvuutta ja tilaa liikenteen jatkuvalle kasvulle. Rakentaminen aloitetaan syksyllä.

– Ensi vuoden toukokuussa D-terminaali on puolet nykyistä isompi. Entistä leveämmät liukuportaat helpottavat liikkumista eri kerrosten välillä, joten matkustajasumppuja pitäisi olla vähemmän. Terminaalin koko tekninen taso tulee olemaan jotain aivan muuta kuin nyt, Kaljurand selittää.

D-terminaalin laajennus on osa TWIN-PORT -hanketta, jolla Helsingin ja Tallinnan satamat kehittävät meriyhteyttä kahden pääkaupungin välillä.

Maaliskuussa satamat jättivät yhdessä Tallink-varustamon kanssa rahoitushakemuksen Euroopan komissiolle. Sitä tukevat sekä Suomen että Viron hallitukset.

Satamat investoivat sata miljoonaa euroa satamatoimintoihin tavoitteenaan lisätä tiheästi liikennöidyn Helsinki-Tallinna-reitin kapasiteettia. Euroopan komission päätös on määrä julkaista kesän aikana.

Myös A- ja B-terminaalit kaipaavat uudistamista. Ne ovat peräisin 1990-luvulta. Näistä terminaaleista operoivat Viking Line ja Eckerö Line sekä venäläisen St. Peter Linen risteilyalukset. Sataman suunnitelma on melko radikaali. Rakennukset puretaan kokonaan ja tilalle nousee yksi isompi terminaali.

– Haluamme uuden aikakauden terminaalin, jossa liikkuminen on helppoa ja vaivatonta. Olemme ajatelleet sitäkin, että sokkeloiset käytävät terminaalista laivoihin ovat liian pitkiä. Pisimmillään kävelymatkaa kertyy monta sataa metriä, Kaljurand sanoo.

Tämä ei ole hänen mukaansa nopeasti toteutuva hanke ja vie mahdollisesti kuusikin vuotta.

Uuden asemakaavan valmistelut ovat jo käynnistyneet. Satama toivoo myös, että sinne pääsisi vuoteen 2020 mennessä raitiovaunulla.

– Tässä kaupungin ja sataman yhteiset intressit kohtaavat, Kaljurand kertoo.

Sataman ajatuksena on, että raitiolinjasto ulottuisi satamaan jo ennen kuin Rail Baltic joskus valmistuu.

– Pääsyn satamasta rautatieasemalle on oltava mahdollisimman helppo, jos halutaan, että suomalaisetkin tulevat Rail Balticin asiakkaaksi, Kaljurand uskoo.

Raiteiden toisessa päässä Lasnamäessä työt on jo aloitettu. Ensi vuoden lopulla raitiovaunulla pääsee lentoasemalle saakka. Rail Balticin tuleva terminaali jää reitin varrelle.

Meriliikenteessä oli viime vuonna enemmän matkustajia kuin koskaan aikaisemmin. Heikossa taloustilanteessa lähimatkailu pitää parhaiten pintansa.

Varustamot ovat panostaneet uuteen kalustoon. Seuraava uusi alus saapuu reitille vuonna 2017. Tallink tilasi helmikuussa Meyer Turku Oy:n telakalta nesteytetyllä maakaasulla toimivan autolautan 2 800 matkustajalle.

Ivo Laks

 

Asiasanat

Päivän lehti

7.4.2020