Uutiset

Taloudessa pitää nähdä suhdanteen taakse

Suomessa on puhuttu vuoden 2008 syksyn talousromahduksen jälkeen elvytyksen tärkeydestä, ja puhutaan yhä.

Elvytystä toki tarvitaan, mutta pelkällä kotimaisen kulutuksen ylläpidolla se ei ole pitkään mahdollista.

Suomi elää viennistä. Avainasemassa ovat teknologia- ja metsäteollisuus. Molemmilla menee kuitenkin heikosti. Metsäteollisuudesta on karsittu muutaman vuoden sisällä parikymmentä tehdasyksikköä. Teknologiateollisuuden luvut eivät taas ole nousseet taantumavuosista juuri lainkaan.

Kun vuonna 2008 tuotannon taso oli 20 miljardia euroa, on se nyt vähän yli puolet tuosta, ja trendi on pienen nousun jälkeen ollut taas laskeva.

Suomen kilpailukyky ei ole riittävä. Menetämme jatkuvasti markkinaosuuksia. Vientiteollisuutemme ongelmia lisää myös sen rakenne. Suomessa tehdään paljon investointitavaroita, ja kun epävarmoina aikoina investoidaan ja rakennetaan vähän, näkyy se meillä nopeasti.

Vientiteollisuutemme ongelmat eivät kuitenkaan ole suhdanteista kiinni. Suhdanteet vain syventävät tilannetta.

Ongelman ydin on hintakilpailukyvyssämme. Suomalaisen vientiteollisuuden kustannukset ovat nousseet keskeisiä kilpailijamaita nopeammin. Ympäristö- ja energiaverojen lisäksi teollisuuttamme rasittavat nopeasti nousseet työvoimakustannukset ja työvoimaan nähden alhainen tuotannon taso.

Nykyinen tuotantomme pitäisi tehdä 150 000 ihmistä pienemmällä työntekijämäärällä, jotta tuottavuus olisi taantumaa edeltäneellä tasolla.

Vientiteollisuutemme hyytymiseen ei ole suhtauduttu riittävällä vakavuudella. Enemmänkin on puhuttu kotimaisen kulutuksen ylläpidon tärkeydestä.

Kulutus tapahtuu kuitenkin velkavetoisesti, joten sille tulee pian raja vastaan.

Päättäjien pitäisi havahtua viime vuoden lukujen edessä. 20 vuotta ylijäämäisinä olleet kauppa- ja vaihtotase kääntyivät viime vuonna alijäämäisiksi. Ainoastaan vuonna 2008 vaihtotase luiskahti hetkeksi miinukselle. Nykyinen kehitys merkitsee sitä, että Suomi kansakuntana, ei vain valtio, velkaantuu ulkomaille.

Vientiteollisuutemme kilpailukykyä parantaa jonkin verran euron heikkeneminen esimerkiksi Ruotsin kruunuun ja dollariin nähden.

Mutta tarvitsemme paljon muutakin. Palkankorotukset pitää sitoa entistä enemmän tuottavuuden nousuun, vientiteollisuuden haittaveroja on karsittava, investointeja tuettava ja kankeita sopimuskäytäntöjä purettava.

Presidenttitenteissä on puhuttu suomalaisen tuotannon siirtymisestä halvan työvoiman ja löyhien ympäristönormien maihin. Ehdokkaiden mielestä meidän pitäisi vaikuttaa työvoiman ja ympäristön riiston vähentämiseen.

Aikomukset ovat hyviä, mutta tämän hetken kannattavuusongelmiin on haettava ratkaisuja rajojemme sisäpuolelta.

Päivän lehti

25.5.2020