Uutiset

Taloudessa synkkiä uutisia

Yritykset ovat kaiken todennäköisyyden mukaan kovenevassa vastatuulessa. Tästä kertovat synkät uutiset yt-neuvottelujen alkamisesta, irtisanomisista ja tulosten heikentymisestä.

Tiistai oli kahden suuren suomalaisen talousuutisen päivä. Ahlström lopettaa Karhulassa lasikuidun valmistuksen, mikä tietää 163 työntekijän jäämistä työttömäksi. Rakennusyhtiö Lemminkäinen hakee yt-neuvotteluilla enimmillään 300 työpaikan vähennystä.

Keskiviikkona Nordea ilmoitti liikevoittonsa merkittävästi kutistuneen vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Sampo puolestaan antoi tulosvaroituksen, mikä on seurausta myös sen Nordea-omistuksista.

Ahlstromin lasikuiden valmistuksen päättyminen on luku Kiina-ilmiössä. Suomessa osataan tehdä lasikuitua – laadukasta tuotantoa varten on niin asianmukaisen koneet kuin niitä käyttävät työntekijät.

Tähän asti Ahlström on pystynyt myös markkinoimaan tuotteensa maailmanmarkkinoilla. Nyt edessä on niin synkkiä pilviä, että yhtiö heitti pyyhkeen kehään.

Kiinalaiset yritykset tunkevat markkinoille tuotteilla, joiden lyömiseksi suomalaisella yrityksellä ei yksinkertaisesti ole keinoja. Kiinalaisen tuotannon suuri valtti on halpa hinta.

Suomeksi sanottuna Ahlström hävisi lasikuitumarkkinoiden kilpailun. Mitään ei ole tehtävissä, joten tehtaan sulkemiseen ja tästä seuraavaan työpaikkojen katoon on vain sopeuduttava.

Nordeaa arvosteltiin, kun se ilmoitti kesällä vähentävänsä väkeä. Kysymys kuului, millä moraalisella oikeudella hyvin kannattava pankki irtisanoo työntekijöitään. Nordean voiton kutistuminen antaa viitteitä siitä, ettei sen tilanne ole niin hyvä kuin arvostelijat kuvittelivat.

Suomen talouselämän tilanteen kuvaaminen uhkaavaksi voi olla – ainakin toistaiseksi – hieman yliampuvaa. Mutta vain hieman!

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on tulkinnut Euroopan ja maailman taloutta sumuiseksi. Samassa sumussa seilaavat myös suomalaiset yritykset, joten muutaman kuukauden sisällä on odotettavissa melkein mitä vaan – myös edelleen synkkeneviä uutisia.

Kehitys nakertaa pohjaa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kasvuun nojaavalta talouspolitiikalta. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että hallituksen on vaikea katsoa talouden kylmiä tosiasioita silmästä silmään.

Kolmikantaiselta raamiratkaisulta odotetaan paljon. Eikä täysin aiheetta, sillä suureksi voitoksi olisi laskettavissa yksin lakkojen välttäminen.

Sopimuksen hinta on kuitenkin kova, mitä seikkaa ei edes työantajien EK vaivaudu painottamaan. Koko valtion osuus paketista rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.

Vielä kesällä EK korosti, että valtion tulot ja menot pitää saattaa tasapainoon eikä lisää velkaa tule ottaa.

Kun EK ymmärsi, mitä kauhalla on raamisopimuksen nimissä otettavissa, nämä puheet vaimenivat.