Uutiset

Talous ei ole kasvussa

Suomen kansantalous ei ilmeisesti lähtenyt kasvuun huhti–kesäkuussa, vaikka nykyiset tilastoluvut niin näyttävät. Tilastokeskuksenkin mukaan 0,7 prosentin kasvuluku antaa harhaanjohtavan kuvan talouden kehityksestä.

– Jos luku 0,7 prosentin ei tarkentuisi, se olisi hämmästyttävää. Tuotannon taso on laskenut toista vuotta, nyt tuotannon lasku näyttäisi vasta pysähtyneen, Tilastokeskuksen yliaktuaari Veli-Pekka Karvinen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työpäiväkorjattu tuotanto on laskenut kuukausi kuukaudelta toista vuotta. Kuitenkin vuoden toisen neljänneksen bruttokansantuotteen muutokseksi tuli reilusti plussalla oleva luku. Sitä on tulkittu niin, että taantuman pohja on ohitettu ja talous kasvaa.

– En lähtisi sanomaan, että suunta on ylöspäin. Näyttää ilmeiseltä, että pahin lasku on päättynyt. Nyt eletään noin nollakasvua, Karvinen tulkitsee lukuja.

Kohuttu 0,7 prosentin kasvuluku on saatu vertaamalla vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen bruttokansantuotetta. Karvinen huomauttaa, että neljänneksittäin tuotanto heiluu.

– Jos edellisinä kuukausina mennään kovaa ylös, niin ei ole tavatonta, jos seuraavassa jaksossa tullaan hieman alas. Lisäksi kausitasoitus muuttaa myös edellisiä havaintoja.

– Hedelmällisintä olisi verrata bruttokansantuotetta vuoden takaisen tasoon, Karvinen toteaa.

Ekonomistit…ihmeissään

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen ehti puuttua Tilastokeskuksen lukuihin nettikolumnissaan ”Mikä ihme täällä kasvaa?”. Sorjonen epäili vahvasti bruttokansantuotelukujen osoittamaa kasvupyrähdystä. Sorjosen mukaan kulutus on kutakuinkin jähmettynyt paikoilleen ja teollisuustuotanto putosi vuosineljänneksen aikana 2 prosenttia.

Sorjosen mukaan nopea tieto bruttokansantuotteen kehityksestä perustuu väistämättä puutteelliseen lähdeaineistoon. Hänen epäilee, että tiedot voivat muuttua paljonkin.

– Fakta on se, että tiedot tarkentuvat. Saamme kansantalouden tilasta jatkuvasti uutta, tarkempaa tietoa. Olisi outoa, jolleivät luvut hieman muuttuisi, Karvinen vahvistaa.

Sorjonen toteaa, että Tilastokeskus on sinänsä laskenut neljänneksen kasvun oikein. Hän saa samat luvut kuin se.

Neljännesvuositilinpidon lukua viedään eteenpäin kuukausikuvaajan havaintojen perusteella. Kuukausikuvaajan havaintojen mukaan talouden laskuvauhti on viime aikoina hidastunut ja kesäkuun luvun mukaan lasku näyttää jopa pysähtyneen.

Yliaktuaari Karvinen sanoo, että bruttokansantuotteen neljännesvuosien laskentatapa saattaa synnyttää epätarkkuutta ja ristiriitoja kuukausilukujen kanssa.

– Kun tuotannon suhdannekuvaajassa on puolelta vuodelta kuusi havaintoa, on neljännesvuositilinpidossa kasassa vain kaksi vuosineljännestä. Tästä syystä näiden kahden eri kuvaajan kausitasoitettu luku voi olla ristiriitainen.

Karvinen sanoo, että kuukausilukuja tuotannon kehityksestä ei tule pitää lopullisina. Ne tarkentuvat aina, kun saadaan lisää tietoja. Tilastokeskuksella ei ole kuukausilukua julkaistaessa käytössään esimerkiksi välituotekäytön, ulkomaankaupan, tuoteverojen eikä tuotetukipalkkioiden tietoja.

– Kyseessä ei ole tarkalleen ottaen bruttokansantuote, vaan puhutaan talouden tuotannosta.

Teollisuuden tuotanto on laskenut merkittävästi. Siitä kertovat kaikki viralliset tilastot ja kyselyt. Miten virallisissa tilastoissa jokin muu toimiala on voinut paikata teollisuuden pudotuksen?

– Palvelut ovat kasvaneet. Se on tuotannon suhdannekuvaajassa suurin toimiala ja sillä on suurin paino, Karvinen sanoo.

Tilastokeskus ei julkaise tuotannon suhdannekuvaajassa tarkkoja tietoja eri toimialojen kehityksestä.

– Niitä ei vain voida mitenkään eritellä suhdannekuvaajassa, koska sen julkaisun aikataulu on trimmattu niin kireäksi, Karvinen kertoo. (HäSa)

Kommentti – Tilasto ei puhdista valetta

Valhe, emävalhe, tilasto. Tätä vitsiä kerrotaan harhaanjohtavista tilastoista. Yleensä valehtelija ei ole tilasto vaan sen käyttäjä.
 
Tilastoja ja kyselyjen tuloksia käytetään kritiikittömästi kysymättä, mistä ja miten ne saatu. Vertailu saatetaan tehdä hyvin poikkeukselliseen ajankohtaan. Politiikkaa perustellaan tilastoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL määrittelee ensin alkoholipolitiikkaa ja sitten tilaa sitä tukevia tilastoja.
 
Tilastokeskuksen kasvuluvuilla oli niin sanottu sosiaalinen tilaus, koska talouden on väitetty kerta toisensa jälkeen kääntyneen kasvuun. Tietoon 0,7 prosentin kasvusta uskottiin, vaikka mitään muuta talouden kasvua ei näkynyt eikä kuulunut.
 
Kuluvan vuoden aikana huomataan, että kansantalous ei tilastollisestikaan kasvanut vuoden alussa. Vaikka vanhentuneelle tilastotiedolle on luonnollinen selitys, on mahdollista, että poliitikot syyttävät siitä Tilastokeskusta.
 
Tiedotusvälineet ja poliitikot syyttivät 1990-luvulla jopa työttömyyden kasvusta Tilastokeskusta. Hämmästeltiin, miksi Tilastokeskuksella ja ministeriöllä oli erilaiset työttömyysluvut. Ei ymmärretty, että Tilastokeskus pitää tilastoa kansainvälisen määritelmän mukaisesta työttömyydestä. Ministeriölle työtön on henkilö, joka on oikeutettu työttömyyskorvaukseen.
 

Asiasanat

Päivän lehti

1.6.2020