fbpx
Uutiset

Talousahdinko piiskaa uudistuksiin

Hämeenlinnan seudun kunnat ovat viime päivinä julkistaneet viime vuoden tilinpäätöksiään. Ilonaiheita on perin harvassa, kuntien taseet ovat pääsääntöisesti kurjassa kunnossa, murheellista luettavaa.

Taudinkuva ei ole outo muuallakaan maassa. Peräti joka kolmannen Suomen yli neljästäsadasta kunnasta vuosikate vuodelta 2005 on negatiivinen. Vuosikate riitti poistoihin vain joka viidennessä kunnassa ja kattamatonta alijäämää on jo lähes kahdessasadassa kunnassa.

Yhteistä kuntien talousvaikeuksille on sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen raju kasvu. Kansainterveystyö ja erikoissairaanhoito maksavat vuosi vuodelta enemmän. Läheskään kaikissa kunnissa verotulojen tuntuvakaan kasvu ei riittänyt kattamaan mainittujen menojen paisumista.

Viime vuoden lohduttomat talousluvut raivaavat tietä karkealla, mutta ehkä myös tehokkaalla tavalla maan hallituksen käynnistämälle kuntauudistukselle. Nykyinen meno ei voi jatkua. Se alkaa hiljalleen tulla selväksi kuntapäättäjien enemmistölle.

Viime viikolla valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) esitteli eduskunnassa valtiotalouden vankkaa tilaa. Vero- ja osinkotulot ovat kasvaneet odotettua enemmän, kassa on pulskassa kunnossa.

Valtio on kunnille vanhaa, kustannusten jaon tarkistuksissa syntynyttä velkaa 183 miljoonaa euroa ja se on luvannut maksaa sen vasta vuonna 2008. Rahaa kassassa toki olisi maksaa velka vaikka heti pois, mutta valtiolta on turha odotella maksupostin varhentamista.

Jos valtiovalta nyt hellittäisi vähänkään kuntatalouden ahdinkoa, se olisi samalla hiekkaa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen rattaisiin. Koska kaikki merkittävät puolueet ovat ainakin toistaiseksi kiistäneet ajavansa kuntien pakkoliitoksia, taloudelliset ohjauskeinot sopivat mainiosti voitelemaan vastenmielisiä, mutta välttämättömiä uudistuksia.

Kuntien ja valtion välisiin taloussuhteisiin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia ennen kuin ratkaisut uudistuksesta on tehty. Valtio pitää rahahanat kiinni, vaikka se ei olisi välttämätöntäkään.

Hallituksen pääpuolueet, keskusta ja sosiaalidemokraatit ovat eri linjoilla kuntauudistuksen toteuttamisesta. Demarit asettaisivat kuntien asukasmäärälle 20 000 asukkaan alarajan, jota keskusta ei hyväksy lainkaan.

Jos kiista jatkuu kovin pitkään, vuoden päästä pidettävät eduskuntavaalit teemoittuvat kunta-asioihin. Se ei liene tarkoituksenmukaista, silti siihen ajaudutaan, jos kiistely jatkuu yli kesän.

Ratkaisu uudistuksen sisällöstä on tehtävä kuluvan kevään aikana, sillä sen jälkeen ministerit keskittyvät loppuvuodeksi hoitamaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tehtäviä. Vuoden jälkipuoliskolla ministerit tuskin ehtivät edes riitelemään kunta-asioista.

Hämeenlinnan seudulla valmistelut uudesta kunta- ja palvelurakenteesta etenevät suunnitelmien mukaan. Syksyllä ratkeaa, lähdetäänkö seudulle perustamaan uutta kuntaa vai tuotetaanko asukkaille keskeiset palvelut yhdessä.

Yhteistä kuntien talousvaikeuksille on sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen raju kasvu.

Menot