Uutiset

Talouskasvu kohentaa jo työllisyyttä

Talouskasvun kiihtyminen lisää nopeasti työpaikkojen määrää ja alentaa työttömyyttä. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut runsaassa vuodessa 42 000:een. Luku on 30 prosenttia suurempi kuin viime vuoden elokuussa.

Työttömiä on nyt 7,3 prosenttia työvoimasta. Luku on 0,3 prosenttia alempi kuin vuosi sitten heinäkuussa.

Alle 24-vuotiaitten työttömyys on pudonnut yli kolme prosenttiyksikköä, mutta on yhä lähes kaksi kertaa korkeampi kuin koko maan työttömyys keskimäärin.

Murheellista on pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu lähes 40 prosentilla. Yhtenä syynä on varmasti iäkkäitten ihmisten irtisanominen ja siirtäminen työttömyysputkeen eläkettä odottamaan.

Järjestelmän heikkous on siinä, etteivät putkeen kerran siirretyt palaa kuin ani harvoin työelämään. Joko osaaminen on mennyt alta tai eläminen järjestetty niin, ettei työteko enää houkuta.

Työhön paluuta vaikeuttaa sekin, että aikaisempaa huonopalkkaisemman pätkätyön vastaanottaminen heikentää ansiosidonnaista korvausta jatkossa.

Työttömyyden väheneminen ei vielä määrällisesti ole merkittävää. Suunta on nyt kuitenkin selkeä, ja työ lisää työtä. Kun ostovoima kasvaa, syntyy palveluiden ja kaupan alalle nopeasti uusia työpaikkoja.

Jatkossa työttömyyslukuja kaunistaa myös se, että eläkkeelle lähtee paljon enemmän väkeä kuin opinahjoista astuu uusia tekijöitä työelämään.

Kasvava työvoiman kysyntä ja työllisten vähenevä määrä synnyttävät jo lyhyellä aikavälillä työvoimapulaa joillekin aloille.

Työurien pidentäminen on jo tätäkin taustaa vasten tärkeää.

Työvoimasta on pidettävä aikaisempaa parempaa huolta joka suhteessa. Emme voi menettää entiseen malliin hyviä ammatti-ihmisiä eläkkeelle johtavaan työttömyysputkeen vuoden taantuman takia, kuten nyt kävi.

Työllisyyden myönteisen kehityksen jatkuminen on ensiarvoisen tärkeää monella tapaa. Vain työtekoa lisäämällä voidaan muun muassa julkisen talouden kestävyysvaje tasapainottaa.

Verojen ja taksojen korotuksilla ei ongelmaa yksin hoideta. Säästöjäkään ei voida määrättömästi lisätä. Kansakunnan vanheneminen kun nostaa hoivamenoja joka tapauksessa.

Työllisyysasteemme on noustava jatkossa yli 70 prosentin. Se edellyttää kilpailukyvyn parantamista. Palkankorotuksiin voidaan leikata vain vaatimaton siivu tuottavuuden kasvusta.

Viime palkkakierroksen kaltaista kilpajuoksua korotuksista ei ole varaa käydä.

Ylisuuret korotukset vievät teollisuudeltamme menestymisen eväät, nostavat palveluiden hintaa ja julkista rahoitustarvetta.

Jos näin kuitenkin käy, tyrehtyy kasvu ja myönteinen työllisyyskehitys vaihtuu työttömyyden kasvuksi.