Uutiset

Talouskriisi voi jäytää demokratiaa

Eduskuntavaalit järjestetään jo ensi keväänä. Kesän poliittinen keskustelu antaa viitteitä siitä, millaisilla aiheilla vaalitaistelua aiotaan käydä.

Näennäisesti keskustelu vaikuttaa virkeältä. Oppositiojohtajalla Jutta Urpilaisella (sd.) ja uudella pääministerillä Mari Kiviniemellä (kesk.) on tarvetta esiintyä johtajina, joilla on terävä kieli ja jotka osaavat tarttua asioihin. Timo Soini (ps.) vääntää kaikki asiat populistisiksi iskulauseiksi.

Maahanmuutto ja homoparit ovat sinänsä tärkeitä poliittisia kysymyksiä. Suomi ei kuitenkaan seuraavalla vaalikaudella kaadu tai nouse olivat ratkaisut näistä asioista mitä hyvänsä. On valitettavaa, että maamme lähitulevaisuuden kaikkein tärkeimmät aiheet kierretään.

Suomen talouden näkymät ovat erittäin surkeat. Kansalaisiin on istutettu osin vahingossa ja osin tietoisesti väärää tietoa. Valtio on ennestään velkaantunut, mutta julkiseen talouteen on syntynyt pysyvä alijäämä. Valtiovarainministeriön raportin mukaan tuo vaje on 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. OECD arvioi vajeeksi 8 prosenttia.

Suomessa on viime vuosina seurattu muiden Euroopan unionin maiden linjaa. Muissa euromaissa ja varsinkin Etelä-Euroopassa velkaantuminen on vielä hillittömämpää kuin meillä. Joudumme antamaan apua sinne, vaikka tarvitsisimme kohta itse apua.

Euroopassa on vuosikausia katseltu solmien läpi rahaliiton jäsenten sopimuksien vastaisia budjettivajeita. Talouden hulvattomasta hoidosta on kasvanut jo demokratiavaje. Päättäjiksi valitut henkilöt eivät ole kansallisella eivätkä kansainvälisellä tasolla kyenneet tasapainottamaan tuloja ja menoja. EU sorvaa uusia sääntöjä vajeista, mutta vanhoistakaan sopimuksista ei ole haluttu pitää kiinni.

Puoluejohtajat toki keskustelevat taloudesta. Suurten linjojen kanssa ei ole kuitenkaan mitään merkitystä sillä, antaako hallitus 200 miljoonaa enemmän tai vähemmän rahaa työllisyyden hoitamiseen. Verotuksellakaan asioita ei ratkaista, vaikka jatkuvasti joku esittää tällaisia väitteitä. Valtio kerää tänä vuonna pääoma- ja ansiotuloveroja noin 8 miljardia euroa. Budjetin katteeksi otetaan lisää velkaa yli 13 miljardia euroa.

Ilman talouskasvua edessä on julkisten palvelujen alasajo. Nykyisistä palvelurakenteista haluavat kaikki pitää kiinni. Kukaan ei kuitenkaan kerro, miten Suomen talous saadaan riittävän nopeaan kasvuun.

Suomessa on kokemusta, että talous kyetään hoitamaan vaalien jälkeen kuntoon, vaikka tosiasioita ei ennen vaaleja tunnustettukaan. Ei ole mitään takeita, että vuoden 1995 tapahtumat toistuisivat. Maan johdossa ei välttämättä ole poliitikkoja, jotka kykenisivät riittävän rajuun muutokseen.

Helpoin tie olisi, että ongelmat tunnustettaisiin jo nyt ja niihin haettaisiin äänestäjien tuella ratkaisuja. Muuten talouden kriisi saattaa paisua koko demokratian kriisiksi.

Päivän lehti

6.4.2020