Kolumnit Uutiset

Talouskuplan riski kasvaa

Tuottoa hakeva raha etsii nyt paikkaansa.

Keskuspankit ovat ultrakeventäneet rahapolitiikkaansa, ja korot ovat tuon politiikan johdosta miinusmerkkisiä.

Investoinnit eivät kuitenkaan lähde liikkeelle, eikä talous kasva toivotusti. Ei etenkään Euroopassa ja Japanissa.

Maailmanhistoria ei tunne vastaavaa korkotilannetta kuin nyt. Tilanteen ainutlaatuisuutta lisää vielä olematon inflaatio.

Suursijoittajat ovat sormi suussa. Minne rahat pitäisi panna, jotta tuotto ja riskit olisivat edes jotenkin kohtuullisella tasolla?

Osakemarkkinoilla on nähty monta hyvää vuotta finanssikriisin jälkeen. Menon jatkumista epäilee moni. Tuotot kuitenkin houkuttavat sijoittamaan.

Samalla sijoitustuottojen myyjät rakentavat yhä monimutkaisempia ja houkuttelevampia tuotteita. Myös kiinteistö- ja asuntosijoittaminen kasvavat.

Rahatalous on irtautumassa yhä enemmän reaalitalouden kasvusta. Jos ilmiö jatkuu pitkään, voidaan osake- ja kiinteistömarkkinoilla odottaa rajujakin pudotuksia.

Millainen kupla on ja tuleeko sitä, vain aika näyttää.

Ainakin eläkeyhtiöt ovat alentaneet reaalituottotavoitteitaan. Keva on arvioinut tuotoksi 3,5 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Eläketurvakeskus on puoli prosenttiyksikköä varovaisempi.

Asuintovelallisia alle yhden prosentin korkorasitus hymyilyttää. Asunnon ostajan kannattaa kuitenkin muistaa, että halpa raha valuu helposti hintoihin. Kehitys näkyy nyt erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Lähes koko vuosikymmen ajan suomalaisia velanottajia on varoitettu siitä, miten matalat korot ovat vain väliaikainen ilmiö. Nyt kun tuota ilmiötä on jatkunut puoli vuosikymmentä, ei varottavia äänenpainoja enää juuri kuulu.

Milloin korot nousevat?

Tuon kysymyksen edessä ovat rahoitusalan ammattilaisetkin neuvottomia. Nollakorot jumittavat pahasti. Rahalle kun on kotitalouksissa ja yrityksissä vähemmän ottajia kuin on tarjontaa.

Julkisella puolella valtioiden velkasalkut natisevat liitoksistaan. Mutta kun velanotosta parhaille maille jopa maksetaan, niin miksi ei poikkeustilalla tehtäisi bisnestä.

Saksan valtio hyötyy velkaantumisestaan satoja miljoonia vuodessa.

Suomikin on uusien velkojensa kanssa jo saamapuolella.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic