Kolumnit Uutiset

Talousnurkka: Kustannusten nostaminen on järkyttävää

Inflaatio oli heinäkuussa 0,5 prosenttia eli kuluttajahinnat nousivat vuoden takaisesta puoli prosenttia.

Julkisesti on kaivattu nopeampaa hintojen kohoamista. Euroopan keskuspankin virallinen inflaatiotavoite on 2 prosenttia. Päättäjiä pelotellaan deflaatiolla eli hintojen laskulla.

Unohdetaan, miten vahingollinen ilmiö inflaatio on. Lieväkin hintojen nousu vääristää tulojen jakautumista ja kasvattaa tuloeroa. Inflaatio kylvää epävarmuutta ja antaa mahdollisuuden härskiin keinotteluun.

Suomi joutui eurojen käyttöönottoon asti säännöllisesti alentamaan markan ulkoista arvoa. On säälittävää, että nyt kaivataan näitä aikoja. Ei osata elää vakaan valuutan kanssa.

Kuka kaipaa takaisin kymmenien prosenttien korkoja?

Inflaatiota haikaillaan ehkä siksi, että hintojen lievä kohoaminen on talouskasvuun liittyvä lähes väistämätön ilmiö. Kasvua kaivataan, mutta ei ymmärretä, että ennen hintojen nousua pitäisi saada tervettä kasvua.

Lukuihin tuijotetaan sokeasti eikä osata erottaa eri lähteistä syntyvää hintojen nousua. Suomen taloudellisten ongelmien ydin on se, että kotimaisia kustannuksia on kasvatettu. Inflaatio on euroaikana pysynyt vain näennäisesti kurissa, koska tuontitavaroiden hinnat ovat laskeneet.

Kun omien kustannusten nousu on tuhonnut Suomen kilpailukyvyn, pitäisi kustannuksia laskea ja nopeasti.

Tilastokeskus kertoo, että heinäkuussa inflaatiota kiihdytti ajoneuvoveron, sairaalamaksujen, hammaslääkäripalkkioiden ja yöpymisen kallistuminen. Kaikki nämä ovat täysin kotikutoisia menoja, jotka nostavat elämisen ja tuotannon kustannuksia. Ne leikkaavat suomalaisten ostovoimaa ja heikentävät kilpailukykyä.

Asumiskustannukset on nopeasti kaksinkertaistettu. Kiinteistöliiton teettämän tutkimuksen mukaan kustannukset kohoavat edelleen 3 prosenttia vuodessa. On syytä kysyä, kenen taskuun rahat siirtyvät.

Järkyttävää on, että nimenomaan julkinen valta korottaa jatkuvasti kotimaisia kustannuksia veroilla ja maksuilla.

Päivähoitomaksujen korotus on vain yksi esimerkki päätöksestä, joka nostaa kotimaisia kustannuksia ja lisää työttömyyttä.