Uutiset

Talouspolitiikan pitää muuttua

Tuleva tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoo, että kaikki suomalaiset miettisivät, miten nuorten syrjäytyminen saataisiin ehkäistyksi. Professori Harri Melin huomauttaa, että tehtävä ei ole helppo.

Suomessa on tällä hetkellä virallisten tietojen mukaan yli 60 000 sellaista nuorta, joilla ei ole työ- eikä koulutuspaikkaa. Varsinkin nuorten miesten syrjäytyminen kiihtyy parhaillaan. Melin sanoo, että ilmiön taustalla on köyhyyden paheneminen koko yhteiskunnassa.

Köyhyyden lisääntymisen ja periytymisen keskeyttäminen vaatisi muutosta talouspolitiikkaan. Nuorten syrjäytymistä on näin ollen vaikea ehkäistä nopeasti kokonaan. Melin huomauttaa kuitenkin, että osittaista helpotusta saataisiin melko keveillä koulutus- ja perhepoliittisilla keinoilla.


Varhaista puuttumista peruskouluun

Melin sanoo, että Suomessa on periaatteessa erittäin hyvä koulutusjärjestelmä. Korkeakoulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat 60 000 aloituspaikkaa vuodessa. Toisen asteen koulutuspaikkoja on 70 000.

Lapsia syntyy vuodessa noin 60 000. Koulutusta pitäisi siis olla saatavilla, mutta syrjäytyneitä nuoria on silti yhtä paljon kuin yhdessä vuodessa syntyneitä lapsia.

Melin sanoo, että nykyiset keinot eivät riitä ohjaamaan koululaisia elämän alkuun.

-Peruskoulussa annetaan erityisopetusta ja oppilaan ohjausta. Tarkoituksena on, että kaikki pääsevät läpi. Varsinaisia koulupudokkaita onkin Suomessa vähemmän kuin juuri missään muualla Euroopassa. Suomessa ei pudota kelkasta kesken koulun, vaan yleensä vasta yläasteen jälkeen.

Koulutuspoliittinen ja perhepoliittinen tarkkuustyö pitäisi Melinin mielestä suunnata peruskoulua lopettaviin ja koulutuspaikkaa tarvitseviin nuoriin.

-Kouluihin pitäisi rakentaa varhaisen puuttumisen mekanismi. Kun huomataan, että joku alkaa tippua kelkasta niin asiaan tartutaan ja koululaiselle annetaan tukea yksilöllisesti ja ystävällisesti.

-Tarkoituksena ei olisi pelkästään ohjata lasta turvallisesti peruskoulun läpi, vaan auttaa koululaisia hankkimaan sellaisia valmiuksia, joiden avulla he osaisivat aloitella elämäänsä peruskoulun jälkeen.


Jatkokoulutustukea perheille

Myös perhepolitiikassa pitäisi kiinnittää Melinin mukaan huomiota niihin ratkaiseviin hetkiin, jotka koittavat perheelle, kun lapsi lopettaa yläasteen.

-Lapsiperheitä pitää tukea niin, että ne pärjäävät kovassa arjessa myös silloin, kun lapset lopettavat peruskoulunsa. Nyt lapsilisä loppuu, kun lasten aiheuttamat kulut ovat suurimmillaan.

Lapset muuttuvat köyhissä perheissä ikään kuin taakoiksi juuri siinä vaiheessa, kun heidän pitäisi hakeutua kaikessa rauhassa koulutukseen. Mekanismi on syrjäyttävä.

Melin sanoo, että nyt tarvittaisiin sellaisia perhepoliittisia tukimuotoja, joilla voitaisiin auttaa syrjäytymisvarassa olevien lasten perheitä pitämään asioitaan kunnossa silloin, kun lapsi harkitsee jatkokoulutusta.

-Tällaisia toimet eivät olisi kalliita, mutta saisivat paljon hyvää aikaan. Jatkettu erityislapsilisä olisi yksi mahdollisuus. Sen pitäisi olla tarveharkintaista, mutta leimaamatonta.


Toimintamahdollisuuksia kunnille

Köyhyys on Suomessa vuonna 2012 pahempi ongelma kuin se on ollut pitkään aikaan, sanoo Melin. Samalla Suomi on vauraampi kuin koskaan ja vaurastuu edelleen. Köyhyyden kasvu on osittain tietoisen politiikan tahallista tulosta, osittain monien poliittisten ratkaisujen tarkoittamatonta seurausta.

-Se veropolitiikka, jota Suomessa on harjoitettu 90-luvun lamasta lähtien ruokkii yhteiskunnan kahtiajakoa. Samaan aikaan sosiaalipolitiikkaa on ajettu alas.

-Erityisen vaikeaksi syrjäytymisen ehkäiseminen on käynyt siksi, että kuntien toimintamahdollisuudet on kurjistettu. Syrjäytymisen ehkäiseminen pitäisi tehdä kunnissa, koska paikallisella tasolla tarpeet ja olosuhteet tunnetaan.