Uutiset

Tältä näyttäisi suur-Hämeenlinnan valtuusto

Kuntauudistus vähentäisi toteutuessaan Hämeenlinnan seudulta parisataa luottamushenkilöpaikkaa.

Hattulassa ja Janakkalassa on tällä hetkellä päivittäisessä poliittisessa päätöksenteossa 223 paikkaa, jotka jakaantuvat valtuustojen, kunnanhallitusten sekä eri lautakuntien kesken.

Vaikka Hämeenlinnan nykyisiä lautakuntia, johtokuntia ja kaupunginhallitusta kasvatettaisiin muutamalla jäsenellä nykyisestä, luottamushenkilöpaikkojen määrä vähenisi selvästi.

Hattulalla ja Janakkalalla lisätyn suur-Hämeenlinnan valtuustokoko säilyisi ennallaan. Näin ollen kuntaliitoksen myötä seudulla olisi 78 valtuutettua vähemmän kuin nyt.

Nykyinen kuntalaki tarjoaa tosin mahdollisuuden niin sanottuun ylisuureen valtuustoon, mutta korkeintaan kahden valtuustokauden ajaksi. Edellisessä kuntaliitoksessa uusi Hämeenlinna otti suoraan käyttöön kuntalain mukaisen normaalin valtuustokoon, joka 60 000-120?000 asukkaan kaupungeissa on 59.

Lisäpaikka keskustalle ja vasemmistolle
Millaiselta Hämeenlinnan nykyinen valtuusto näyttäisi, jos Hattula ja Janakkala olisivat osa kaupunkia?

Hämeen Sanomat laski viime kuntavaalien tuloksen perusteella puolueiden yhteiskannatuksen kuvitellussa suurkunnassa.
Sen mukaan valta olisi vaihtunut Hämeenlinnassa. Kun tällä hetkellä suurimpana puolueena kaupungissa on kokoomus, liki 94?000 asukkaan suurkunnan ykköspuolue olisi SDP.

Ero kakkoseen eli kokoomukseen olisi kuitenkin hiuksenhieno, vain 0,4 prosenttiyksikköä. Molemmat puolueet saisivat suur-Hämeenlinnan valtuustosta 19 paikkaa nykyisten 20 paikan sijaan.

Eniten kaupungissa kuntaliitoksesta hyötyisivät keskusta ja vasemmistoliitto, jotka saisivat kumpikin yhden lisäpaikan Hämeenlinnan valtuustoon. Muiden puolueiden paikkaluku säilyisi nykyisellään.

Kahdeksan paikkaa ?Janakkalaan
Kuinka paikat sitten jakautuisivat nykyisten kuntien kesken?
Puhtaasti viime kuntavaaleissa annettujen äänien perusteella Hattula olisi saanut valtuustoon 2-3 paikkaa ja Janakkala puolestaan kahdeksan.

Kuitenkin täytyy muistaa, ettei suur-Hämeenlinnan vaaleissa olisi ollut yhtä suurta määrää ehdokkaita kuin koko seudulla, joten kuntalaisten äänet eivät hajautuisi yhtä paljon kuin neljä vuotta sitten.

Onnistuneella äänten keskittämisellä ainakin hattulalaiset saisivat valtuustoon todennäköisesti enemmän valtuutettuja. Janakkalassa äänet keskittyivät jo neljä vuotta sitten Hattulaa enemmän kärkiehdokkaille.

Yksi paikka selville?arpomalla
Jäljellä on vielä se kiinnostavin kysymys: keitä suur-Hämeenlinnan valtuustossa lopulta istuisi. Siihen on mahdotonta antaa absoluuttista vastausta, mutta aina voi tietysti spekuloida.

Viime vaalien äänimäärien perusteella Hämeenlinnan valtuustoon olisivat yltäneet Janakkalan nykyisistä valtuutetuista Esa Silvennoinen (kok.), Kalevi Ilmarinen (sd.), Reijo Löytynoja (sd.), Merja Taponen (kesk.), Osmo Tokeensuu (kesk.), Päivi Välilä (kesk.), Petri Ojanen (vihr.) ja Esko Helle (vas.).

Hattulasta valtuustoon olisivat nousseet puolestaan sosialidemokraatit Seppo Kankkunen ja Heikki Pajuoja.
Lisäksi hattulalainen Erkki Pänkäläinen olisi taistellut kokoomuksen viimeisestä valtuustopaikasta saman äänimäärän saaneen hämeenlinnalaisen Eetu Jahkosen kanssa. Äänten mennessä tasan tulos ratkaistaan arpomalla.

Hämeenlinnan nykyvaltuutetuista paikatta olisivat jääneet kokoomuksesta Jari Kattainen, SDP:stä Pasi Vesala, Satu Aaltonen ja Irene Järveläinen, keskustasta Pekka Pohjalainen ja Satu Leppänen sekä vihreistä Martti Töttölä.

Hattulan ja Janakkalan valtuustoista ilman paikkaa olisi jäänyt vielä pidempi liuta nykyisiä vaikuttajia. Janakkalassa rannalle olisi jäänyt 35 ja Hattulassa 32-33 nykyvaltuutettua. (HäSa)

Näin juttu tehtiin
Jutunteon lähtökohtana olivat vuoden 2008 kuntavaalien tulokset, jotka löytyvät oikeusministeriön internetsivuilta www.vaalit.fi.

Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa annetut äänet laskettiin yhteen puolueittain.

Kaikkien kolmen kunnan ehdokkaat asetettiin puolueittain äänimääränsä mukaiseen järjestykseen.

Paikat jaettiin paikat suhteellisen vaalitavan mukaisesti vertaislukujen perusteella puolueiden kesken.

Läpimenneiden listalta poistettiin ne valtuutetut, jotka ovat eronneet kauden aikana valtuustoista.

Vertailukohtana ovat valtuustojen nykyiset kokoonpanot.

Kommentti: Spekulointi on sallittua
Tiedän. Tämä ei ole uutinen, vaan puhdasta spekulaatiota.
Näinhän se on, vaikka jutun pohjana onkin käytetty viime kuntavaalien aitoja lukuja ja vaalimatematiikkaa.

Toki on niin, että jokainen vaali on erilainen ja lopputulokseen vaikuttavat aina kulloisetkin poliittiset suhdanteet, tapahtumat ja äänestäjien mutu-tuntuma. Kuntaliitostilanteessa olisi mahdollista äänestää myös yli nykyisten rajojen.

Jos oletetun suur-Hämeenlinnan vaalit pidettäisiin nyt, tällä sivulla nähtävä kasvogalleria näyttäisi taatusti erilaiselta. Jos ne pidettäisiin neljän vuoden kuluttua, taas tapahtuisi vaihdoksia niin kasvoissa kuin puolueiden suhdeluvuissakin.

Esimerkiksi perussuomalaisten nousu ei neljä vuotta sitten vielä kaikkialla näkynyt, Hattulassa puolueella ei ollut edes omaa listaa.

Se ei kuitenkaan mielestäni vähennä jutun kiinnostavuutta. Oli mielenkiintoista selvittää kaupungin poliittisen kartan muutosta, jos naapurikunnat olisivat siinä mukana.

Hienoinen yllätys oli ehkä se, ettei kokoomuslaisen Hattulan lisäpanostus olisi riittänyt säilyttämään puolueen nykyistä ykkösasemaa Hämeenlinnassa, kun mukana olisi myös SDP-valtainen Janakkala.

Toisaalta eniten valtuutettuja, yhteensä 48, kuntaliitoksen myötä seudulta olisi hävinnyt juuri SDP:ltä ja kokoomukselta.

Suur-Hyvinkäällä kaikki olisi toisin
Kolmen Riihimäen seudun kunnan yhdistyminen Hyvinkään kanssa pistäisi uusiksi koko seudun poliittisen asetelman.
Kun kokoomus on Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella tällä hetkellä kakkos- tai jopa kolmospuolueen asemassa, neljän kunnan yhdistyminen nostaisi puolueen selväksi ykköseksi uudessa suurkunnassa.

Toiseksi suur-Hyvinkään valtuustossa nousisi SDP, jonka kannatus laskisi nyky-Riihimäkeen verrattuna peräti 4,1 prosenttiyksikköä. Nykyiseen Hyvinkään valtuustoon verrattuna SDP puolestaan kohentaisi asemiaan 1,7 prosenttiyksiköllä.

Hausjärvellä ja Lopella vahva keskusta nostaisi selvästi painoarvoaan kaupungissa. Se olisi suur-Hyvinkään kolmas puolue 6,5 prosenttiyksikön kasvulla Riihimäkeen ja 3,4 Hyvinkääseen verrattuna.

Kristillisillä? eniten hävittävää
Suurin häviäjä neljän kunnan liitoksessa olisi kristillisdemokraatit, joka puolittaisi kannatuksensa nyky-Riihimäen tulokseen verrattuna.

Kun puolueella on tällä hetkellä Riihimäellä viisi, Hausjärvellä kaksi ja Hyvinkäällä yksi paikka, suur-Hyvinkään valtuustossa se nappaisi enää kolme paikkaa. Toisaalta Hyvinkääseen verrattuna puolue puolestaan nostaisi asemiaan liki kolmella prosenttiyksiköllä.

Myös vasemmistoliitto menettäisi asemiaan Riihimäen valtuustoon verrattuna. Hyvinkääseen verrattuna se pysyisi hieman plussan puolella.

Vihreät voittaisivat hieman Riihimäkeen ja häviäisivät Hyvinkääseen verrattuna. Perussuomalaisilla suhde olisi toisinpäin.

Hyvinkään valtuustossa istuu tällä hetkellä myös kaksi valtuutettua sitoutumattomien listalta. Neljän kunnan liitoksessa heistä toinen säilyttäisi paikkansa.

59-paikkainen? valtuusto
Riihimäen seudun ja Hyvinkään kuntaliitoksen vaikutukset seudun poliittiseen karttaan on laskettu samalla tavalla kuin ylläolevassa Hämeenlinnaa koskevassa jutussa.

Suur-Hyvinkään asukasluku nousisi liki 92?000:een. Näin ollen valtuustosta tulisi mahdollisen siirtymävaiheen jälkeen 59-paikkainen. Jutussa paikat on laskettu tämän mukaisesti.

Hämeen Sanomat käyttää Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen mahdollisesta yhteenliittymästä nimitystä suur-Hyvinkää nelikon suurimman kunnan mukaisesti. (HäSa)